Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi arvostelee nykyistä eläkepolitiikkaa tempoilevaksi.
– Eläkelakien rukkaajien kannattaa panna jäitä hattuun. Nyt ollaan tekemässä uusia muutoksia, vaikka vasta lainsäädäntöön tehdyt muutokset eivät ole kaikilta osin edes voimassa.
Harjuniemen mukaan eläkepolitiikka ei voi tempoilla, ellei ole tarkoitus nakertaa koko hyvän eläkejärjestelmän perustaa eli uskottavuutta ja luottamusta etenkin nuorten keskuudessa.
– Eläkeikärajan nosto nykyisestä 63 vuodesta, osa-aikaeläkkeen poistaminen tai ikääntyvien työttömien lisäpäiväoikeuden poistaminen ovat vain turvattomien ihmisten kiusaamista.
Harjuniemen mukaan asia ratkeaa työllisyyden merkittävällä lisäyksellä, johon voidaan lamankin oloissa vaikuttaa. Hän korostaa, ettei Suomea tai Suomen eläkkeitä uhkaa työvoimapula, työhaluttomuus eikä laiskuus.
– Suomea vaivaa työn puute. Pahimmillaan työttömien määrä voi nousta yli 400 000:n ja työttömyysasteen huippu käy tänä talvena 13–14 prosentissa. Työurat katkeilevat ennen kaikkea työikäisillä ja työkykyisillä. Parasta hoitoa työurille on järjestää kaikin keinoin töitä heille, nykyisille verojen ja eläkkeiden maksajille ja tuleville eläkeläisille.
Hämäräfrmat työllistävät 15 000 työntekijää
Harjuniemen mukaan rakennusalalla arvioidaan häärivän tälläkin hetkellä pääosin laittomin ehdoin alihankinta- ja vuokrafirmoja, jotka työllistävät vähintään 15 000 työntekijää. Nämä puolestaan harvoin kustantavat omaa tai kenenkään muunkaan eläketurvaa.
– Kaksin verroin täkäläisiä eläkkeenmaksajia on rakennusalalla työtä vailla. Metalliteollisuudessa, esimerkiksi telakalla, omaa väkeä irtisanotaan vähistä töistä ja työt ohjataan alipalkkoja maksaville ulkomaalaisfirmoille. Kuka siis on välinpitämätön eläkkeiden rahoituksesta?
Harjuniemen mielestä myöskään kuntien panos työllisyystalkoissa ei kestä kehuja.
– Onko kysymys huonosta hankintaosaamisesta, kun kuntien rakennusurakoita annetaan pelkän halvan urakkahinnan perusteella ilmiselvästi laittomin keinoin toimiville urakoitsijoille?
Näistä tapauksista on Harjuniemen mukaan jo selviä näyttöjä. Veroja ja eläkemaksuja rahoittavat palkansaajat ihmettelevätkin, miten kunnilla on tähän varaa. Jokaisesta kunnan käyttämästä rakennuseurosta 40 senttiä palaa yhteiskunnalle takaisin, mikäli toiminta on laillista.
uutiskirje 
