Maritta Lintusen Heijastus on positiivinen yllätys. Äärimmäisen tylsiin kansiin käärityn kirjan sisältö pitää mielenkiintoa yllä ja tekee niin monta aavistamatonta äkkimutkaa, että lukeminen houkuttaa.
Lintusen teksti on sujuvaa ja maalailevaa, sitä on mukava lukea. Hieman novellimainen Heijastus sijoittuu pieneen kylään tai yhteisöön, tai sitten yhden päähenkilön korvien väliin. Varsinainen tulkinta jätetään lukijalle.
Kotiseudulle palaaminen avaa niin palaajan kuin yhteisönkin haavoja. Lopputulos voi olla mitä vain.
Heijastuksessa kyse on valinnoista ja siitä mihin ne johtavat. Miten monen ihmisen elämää yhden henkilön tekemät ratkaisut ja päätökset voivat muuttaa. Tarinaa tarkastellaan kolmen henkilön kautta. Nuoren miehen ja naisen, sekä varttuneemman naisen. Lukijan huomio kuitenkin kohdentuu nimenomaan miehen tarinaan, joka kulkee kaikista selkeimpänä. Kaikki muu ympärillä tapahtuva kiinnittyy juuri tuohon hahmoon.
Kirja esittääkin kysymyksen, kuinka todellinen on se todellisuus, jossa elämme? Mikä on vain heijastuksen heijastusta?
Maritta Lintunen: Heijastus. WSOY 2009. 232 sivua.
uutiskirje 
