Joka arkiaamu noin 124 000 koululaista kapuaa taksiin tai bussiin päästääkseen kouluun. Yleensä kunta kustantaa kyydin pitkän etäisyyden takia, mutta entistä useammin kyyti johtuu liian vaarallisesta koulumatkasta.
Peruskoululainen on oikeutettu maksuttomaan kuljetukseen, jos koulumatka ylittää viisi kilometriä. Lisäksi kyyti on tarjottava, mikäli oppilaan terveydentila sitä vaatii tai matka on liian vaarallinen oppilaalle.
Tulkinnat koulumatkan vaarallisuudesta vaihtelevat. Yksi mittari voi olla kevyen liikenteen väylien puuttuminen. Myös liikenteen määrä ja laatu vaikuttavat.
Kunnat saavat tarjota kyytejä laajemmin kuin laki vaatii.
– Joissakin kustannetaan yli kolmen kilometrin matkat 1–3-luokkalaisille, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Juha Karvonen toteaa.
Koulukyytien hinnat kipusivat
Koulukyytien hinnat nousivat reippaasti taksilain uudistuessa vuonna 2007. Tuolloin poistui reittitaksa. Karvosen mukaan myös kilpailun vähyys korottaa hintoja.
Nyt valtaosa kunnista maksaa kyydeistä kilometrien mukaan, jotkin ovat sopineet päivä- tai viikkotaksasta. Harva kunnista maksaa lukukausittain kiinteän summan liikennöitsijälle.
Karvosen mukaan kilpailutus vaatii tarkkuutta. Hinnan ohella pitäisi muistaa myös laatutekijät ja niiden painoarvo.
– Kaluston koko, auton vuosimalli, kuljettajan kokeneisuus ja kokemus koulukuljetusten järjestämisessä, hän luettelee.
Asuntolat jäivät historiaan
Pitkien matkojen kunnissa koululaiset saattoivat aiemmin asua viikot koulun asuntolassa. Tästä on luovuttu.
– Vanhemmat haluavat lapsensa illaksi kotiin. Jos alakoululaisen koulumatkat kestävät päivittäin yhteensä yli 2,5 tuntia, on mietittävä muita vaihtoehtoja. Yläkoululaisella raja on kolme tuntia, Karvonen kertoo.
Lapissa yksi kunta ratkaisi pulman vuokraamalla koulupaikalta viikkoasunnon perheen äidille ja lapsille. Perhe menee kotiin isän luokse viikonloppuisin ja lomilla.