Kokonaan yksityisille palveluntuottajille ulkoistetut terveysasemat tuottavat kohdeväestölleen jopa 38 prosenttia vähemmän vastaanottopalveluita kuin saman kunnan omana tuotantona toimivat terveysasemat. Tuotantoerot havaittiin Kouvolan terveyskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa, kun sen kuudella terveysasemalla ryhdyttiin järjestelmällisesti kirjaamaan kaikkien potilaskäyntien syyt ja toimenpiteet. Asiasta kerrottiin perjantaina Helsingissä pidetyssä Terveystaloustieteen päivä -tilaisuudessa.
Kouvolan kaupungin johtavan ylilääkärin Kati Myllymäen mukaan pelkät käyntimäärät eivät kuitenkaan riitä kuvaamaan terveysaseman tuotannon tehokkuutta. Hänen mielestään tarvitaan tarkempaa tietoa siitä miksi potilaat tulevat vastaanotolle, ja mitä siellä tapahtuu.
Lähetteitä
enemmän
Koska vastaanotoille pääsee huonosti hakeutuvat ulkoistettujen terveysasemien potilaat päivystysvastaanotoille. Ulkoistettujen yritysten lääkärit lähettävät potilaan Kouvolassa tehdyn tutkimuksen mukaan omien terveysasemien lääkäreitä useammin erikoissairaanhoitoon. Tämän – kunnille kalliiksi käyvän tavan – uskotaan ainakin osittain johtuvan siitä, että ulkoistettujen terveysasemien lääkärikunta on nuorempaa ja kokemattomampaa.
Ulkoistetut terveysasemat tuottivat sekä vastaanoton että ehkäisevän terveydenhuollon palveluita kuntien omia terveysasemia edullisemmalla työvoimalla. Lääkärityövoiman panos on pienempi ja hoitohenkilökunnan panos suurempi kuin kuntien omilla terveysasemilla.
Kilpailutus saattanut
nostaa hintoja
Kelan terveysturvan tutkimuksen päällikön Hennamari Mikkolan mukaan päivälääkäri- ja päivystyspalvelujen ulkoistaminen on vielä vähäistä. Johtaville ylilääkäreille tehdyn kyselyn mukaan perusterveydenhuollon käyttömenoista kuluu päivälääkäri- ja päivystyspalvelujen ulkopuoliseen hankintaan noin kuusi prosenttia. Kuntien välinen vaihtelu on kuitenkin huomattavaa.
Kelan kyselyssä oli mukana 10 kuntaa tai kuntayhtymää, joiden ulkoistettujen lääkäripalvelujen osuus käyttömenoista oli yli kymmenen prosenttia ja 4 kuntaa, joiden ulkoistettujen palvelujen osuus oli yli 20 prosenttia.
Osa kuntien johtavista ylilääkäreistä katsoo, että kilpailutus jopa nostaa hintoja. Mikkolan tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia kuntien johtavista lääkäreistä on sitä mieltä, että palvelujen ostaminen oli tuottanut ainakin jonkin verran lisäkustannuksia.
Yliopistosairaanhoitopiireihin kuuluvien kuntayhtymien ylilääkärien ja kuntien johtavien ylilääkärien arviot kilpailun toimivuudesta poikkeavat toisistaan. Ensin mainitut suhtautuvat kilpailuun myönteisemmin kuin jälkimmäiset. Lisäksi he uskoivat, että yritykset olivat tuoneet uusia innovaatioita perusterveydenhuoltoon. Tulosta selittänee, että suuremmilla kaupungeilla on neuvotteluvoimaa kilpailutuksissa ja jo usean vuoden kokemus päivystyspalvelujen ulkoistamisesta.
uutiskirje 
