Kuntien taloudellinen alamäki ei ole yllätys. Tilastokeskuksen keskiviikkona julkistamien tietojen mukaan yllättävää on sen sijaan suurten kaupunkien talouden kehitys viime vuonna.
Talouden lama on iskenyt voimakkaimmin suurten kaupunkien ja vientivetoisten kuntien talouteen. Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus helpotti tilannetta vähän, mutta apu oli tilapäinen.
– Suurten kaupunkien pudotus on jotain, mitä ei ole koettu tällaisten tarkastelujen aikakaudella, arvio Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.
Maan talouden perinteisistä vetureista ei hänen mukaansa ole nyt tuohon tehtävään.
Viime vuosi jää historiaan kuntatalouden tappion vuotena. Kuntien yhteenlaskettu tulos jäi ennakkotietojen mukaan 60 miljoonaa euroa negatiiviseksi.
Suurissa kaupungeissa romahdus
Yli sadantuhannen asukkaan kaupunkien tulos oli 135 miljoonaa euroa miinuksella. Käänteen dramaattisuutta kuvaa, että ne ylsivät toissa vuonna vielä yli 400 miljoonan euron voitolliseen tulokseen.
Kokonaiskuvaa viime vuoden osalta kaunistivat pienten kuntien tulokset, jotka tosin johtuivat osin kuntaliitoksista. Tilanteet näissäkin kunnissa vaihtelivat, mutta yhteenlaskettuna niiden tulos oli hieman voitollinen.
Myönteistä kuntataloudessa on negatiivisten eli niiden kuntien lukumäärän lasku nyt jo viidentenä vuotena peräkkäin. Tällaiset kunnat eivät pysty itse rahoittamaan toimintaansa. Vuonna 2005 negatiivisia kuntia oli 96, viime vuonna enää 25.
Menojen hillintä liian vähäistä
Kuntaliitossa nimetään toimintamenojen kasvu yhdeksi kohtalokkaimmin kuntatalouden kestokykyä koetelleeksi tekijäksi.
Toimintamenot lisääntyivät vuonna 2008 peräti kahdeksan prosenttia. Menokasvu oli viime vuonna viiden prosentin luokkaa.
Merkittävin osuus toimintamenojen kasvusta sälytetään korkeaksi koetun palkkaratkaisun, lisääntyneen palvelujen kysynnän ja valtion taholta kunnille sälytettyjen lisävelvoitteiden kontolle.
Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen korosti kuntien omien toimien merkitystä tappiokierteen hillitsemisessä, mutta vaatii toimia myös valtiovallalta.
– Kuntien täytyy pystyä hillitsemään menojen kasvua olennaisesti, mutta myös valtion pitää lisätä kuntapalvelujen rahoitusta, vaati Kietäväinen pelotellen peruspalvelujen turvaamisen muuten käyvän vaikeammaksi.
Jos mitään ei tapahdu, kasvavat veronkorotuspaineet kunnissa kohtuuttomiksi, tähdentävät Mäki-Lohiluoma ja Kietäväinen.
Parempaa ei luvassa
Valtiovarainministeriö arvioi viime viikolla, että odotettavissa oleva palvelujen kysynnän lisäys tuo kuntaveroon kolmen prosentin korotuspaineen vuoteen 2020 mennessä. Kuntaliitossa näitä arvioita pidetään jopa liian optimistisina.
Talouden laman seuraukset on nyt koettu erityisesti suurissa kaupungeissa. Kietäväisen mukaan kehitys ei käänny nopeasti positiiviseksi ja viittaa ennusteisiin työttömyyden noususta.
uutiskirje 
