Eläkkeet nousivat muutamilla senteillä helmikuun alussa ja samaan aikaan erilaiset verot ja palvelumaksut ovat nousseet moninkertaisesti. Tulot kasvoivat vähemmän kuin menot monella muullakin pienituloisella kuin kansaneläkeläisellä. Esimerkiksi työttömän peruspäivärahaan ei ole saatu korotusta kahteen vaalikauteen.
Oppositio jättikin perjantaina tuloerojen kasvua ja perusetuuksien jälkeenjääneisyyttä koskevan, Vasemmistoliiton aloitteesta tehdyn välikysymyksen hallitukselle eduskunnassa.
– Työttömyys kasvaa – nyt on jo 300 000 työtöntä – ja työttömyys on tunnetusti suurin syy köyhyyteen, Vasemmistoliiton Annika Lapintie totesi oppositioryhmien tiedotustilaisuudessa perjantaina.
Oppositio, eli Vasemmistoliitto, SDP, kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset, vaatii tasokorotusta perusturvaan. Se arvioi, että työttömien, eläkeläisten, yksinhuoltajaperheiden ja opiskelijoiden asema heikkenee selvästi tänä vuonna, kun esimerkiksi työmarkkinatuki, lapsilisät, kansaneläke, työttömän peruspäiväraha ja opintotuki laahaavat jäljessä.
Perusturvan korotuksen lisäksi välikysymyksessä vaaditaan työvoimapolitiikan määrärahojen lisäämistä ja työttömyysturvan säilyttämistä.
Verot ja maksut nousevat
Oppositioryhmät toteavat, että viime vuosina tuloerot ovat kasvaneet, kun perusturva on jäänyt jälkeen yleisestä ansiokehityksestä. Lisäksi hyvinvointipalveluiden järjestämisestä vastuun kantavat kunnat ovat talousvaikeuksissa, joiden ennakoidaan syvenevän. Kuntien velan ennustetaan tänä vuonna kasvavan noin 1,4 miljardia euroa.
– Kunnallisvero, maksut, vuokrat ja muut asumispalvelut kallistuvat, mikä merkitsee elintason huononnusta erityisesti köyhimmille, oppositioryhmät muistuttavat.
Keskeiset perusturvaetuudet ovat jääneet tuntuvasti jälkeen ansioiden kehityksestä. Etuuksien jälkeenjääneisyydestä johtuva korotustarve on keskeisten etuuksien kohdalla vähintään 20–30 prosenttia.
Pienet tuloerot rikkaiden etu
SDP:n Jukka Gustafsson totesi, että nyt puhutaan kansallisesta eheydestä.
– Merkittävä osa kansalaisista ei pääse nauttimaan elintasosta, hän sanoi.
Kristillisdemokraattien Bjarne Kallis totesi, että kaikkien puolueiden tulisi olla huolissaan merkittävästä tuloerojen kasvusta, sillä tutkimukset osoittavat, että maissa, joissa tuloerot ovat pienimmät, myös varakkaat voivat paremmin kuin suurten tuloerojen maissa.
Perussuomalaisten Raimo Vistbacka kertoi tutuista eläkeläisistä, joista toiselle helmikuun alussa eläkkeisiin tullut korotus merkitsi kymmenen sentin lisäystä käteen tuleviin tuloihin ja toiselle 15 sentin lisäystä kuukaudessa. Kalliksen tuttava nettosi seitsemän senttiä.
– Toivommekin, että hallitus ei välikysymyskeskusteluissa kikkaile numeroilla, vaan ottaa huolemme vakavasti, Lapintie sanoi.
Hallitus vastaa välikysymykseen joko 23. tai 24. päivä helmikuuta.
uutiskirje 
