Euroopan unionin kurkkudirektiivi nousi aikanaan EU-ilveilijöiden suosikkilistalle, vaikka suorat kurkut ovat kuluttajan kannalta mukava asia. Vähemmän huomiota on saanut valmisteilla oleva direktiivi, joka uhkaa romuttaa suomalaisen, suhteellisen vahvan kuluttajansuojan.
Euroopan unionin komissio julkaisi vuoden 2008 syksyllä kuluttajansuojaa koskevan direktiiviehdotuksen. Sen tarkoituksena on korvata neljä vuosina 1985–1999 hyväksyttyä kuluttajien asemaa koskevaa direktiiviä.
Keskeisenä erona korvattaviin direktiiveihin on ehdotuksen ”täysharmonisoiva” luonne. Uusi direktiivi ei enää sallisi, että jäsenvaltiot voivat halutessaan antaa kuluttajille direktiivin säännöksiä parempaa suojaa, vaan se määrää sekä suojan vähimmäis- että enimmäistason.
Eurooppalainen ammattiyhdistysliike vastustaa
Suomen palkansaajajärjestöjen EU-edustusto on kampanjoinut komission kuluttajansuojadirektiiviä vastaan. Sen mukaan suomalainen kuluttajansuoja heikentyisi olennaisesti, jos direktiiviehdotus hyväksytään sellaisenaan.
Heikennykset koskevat muun muassa myyjän virhevastuun kestoa, kuluttajan oikeuksia tavaran luovutuksen viivästyessä, kuluttajan vastuuta tavaran palauttamisesta aiheutuvista kuluista koti- ja etämyynnissä sekä peruuttamisoikeuden laajuutta etämyynnissä.
Komissio esittää, että kaupan vastuu myymistään tuotteista rajataan kahteen vuoteen kaupanteosta. Suomen lainsäädännön mukaan myyjä vastaa virheestä, joka on ollut tavarassa piilevänä jo luovutettaessa, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin. Erityistä ajallista takarajaa ei ole.
Tavoitteena nettikaupan edistäminen
Direktiiviehdotuksen mukaan ainoastaan myyjä olisi vastuussa myymänsä tavaran virheestä. Suomen lainsäädännön mukaan myös tavaran valmistaja ja maahantuoja ovat vastuussa virheestä. Tällöin kuluttajalla on mahdollisuus saada korvaus virheen aiheuttamasta vahingosta myös silloin, jos myyjä on tehnyt konkurssin tai muuten lopettanut toimintansa.
Komissio on perustellut direktiiviehdotusta sisämarkkinoiden edistämisellä. Sitä on perusteltu etenkin rajat ylittävän nettikaupan yleistymisellä.
Direktiivin kriitikot ovat huomauttaneet, että kuluttajat hankkivat jatkossakin suurimman osan tavaroistaan kotimarkkinoilta, vaikka nettikauppa lisääntyisi.
Direktiivi on vielä levällään
Suomi on suhtautunut kuluttajansuojadirektiiviin varauksella. Valtioneuvosto on katsonut, että ehdotus on Suomen korkean kuluttajansuojatason kannalta ongelmallinen ja että siihen tarvitaan olennaisia muutoksia.
Asian valmistelu kuuluu oikeusministeriölle.
– Joissakin yksityiskohdissa on päästy jonkin verran eteenpäin, mutta kaikki keskeiset asiat ovat vielä hyvin auki. Mitään lopullisia ratkaisuja neuvostossa ei ole tehty suuntaan eikä toiseen, oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Marjo Lahelma sanoo.
Kuluttajansuoja on käsittelyssä myös Euroopan parlamentissa, jossa on valmisteilla kuluttajansuojaa koskeva mietintö. Sen hyväksyminen venyy tämänhetkisen aikataulun mukaan myöhäiseen syksyyn.
– Tämän vuoden aikana ei tule suurempaa selvyyttä, minkälaisena tämä kuluttajadirektiivi tulee tuutista ulos, Lahelma summaa.