Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kiittää hallituksen tiistaina julkistamaa lisäbudjettia siitä, että työttömyyden hoitoon tulee lisää rahaa.
Hän toteaa työllistämiseen suunnatun rahamäärän arvioidun esimerkiksi SAK:ssa jo liian pieneksi, mutta rahaa tulee enemmän kuin hän itse uskalsi odottaa. Sitä on luvassa 79 miljoonaa euroa tälle vuodelle.
– Nyt pitää katsoa, että se käytetään niin, että se todella puree työttömyyteen, hän sanoo.
Esimerkiksi nuorisotyöttömyyteen hän vaatii lääkkeeksi työllistymis- ja koulutustakuuta.
– Se on elinehto. Tiedetäänhän, että jo kolmen kuukauden työttömyys heikentää selvästi nuoren työllistymismahdollisuuksia, Arhinmäki sanoo.
– Jokaiselle ammattikoulutuksen hankkineelle työttömälle nuorelle pitää siksi taata oikea työpaikka, josta saa oikeaa palkkaa. Kouluttamattomille nuorille pitää taata koulutuspaikka.
Hänestä hallituksen nyt lupaama työllistämisseteli ei riitä. Se on eräänlainen todistus siitä, että työnantaja saa palkkatukea nuoren työllistämiseen. Nuori voi esittää sen töitä hakiessaan.
Samasta nimestä huolimatta työllistämisseteli ei ole samanlainen kuin pääministeri Matti Vanhasen tammikuussa kaavailema seteli, joka olisi annettu nuorelle palkkioksi siitä, että hän on hankkinut työpaikan.
Elvytystä olisi pitänyt jatkaa
Pettynyt Arhinmäki sen sijaan hän oli siihen, että elvytykseen ei tule mitään lisää, vaikka taloustaantuman aiheuttama työttömyys jatkaa kasvuaan. Hänestä elvytystä pitäisi lisätä, mutta sitä ajetaan alas.
Hän toteaa vielä eilen esimerkiksi eduskunnan verojaoston keskustalaisen puheenjohtajan Mika Lintilän olleen kanssaan yhtä mieltä siitä, että elvytystä ei saa missään nimessä pysäyttää nyt. Samasta on varoitellut iso joukko ekonomisteja.
– Mutta jälleen kerran kokoomuksen valtiovarainministeri otti niskalenkin keskustasta ja vihreistä ja niin elvytystä ajetaan alas, Arhinmäki analysoi.
Hän vaatii lisää rahaa suoriin investointeihin ja sitä kautta suoraan työllistämiseen.
Kehitysyhteistyörahat lisääntyvät ja vähenevät
Valtion taloutta seuraavat neljä vuotta linjaavan, myös eilen pidetyn hallituksen kehysriihen antia Arhinmäki pitää mitättömänä.
– Tämän vuoden osalta kaikki isot asiat jätettiin elokuun budjettiriiheen, hän arvioi.
Siitä huolimatta hallitus sai sanaselittämisellä kehitysyhteistyötahot suuttumaan. Hallitus sanoo kehitysyhteistyömäärärahojen kasvavan, kun prosenttiosuus bruttokansantuotteesta kasvaa 0,5 prosentista 0,58 prosenttiin. Rahassa apu kuitenkin laskee, koska bruttokansantuote on laskenut.
– Kun aiemmin jäätiin prosenttitavoitteesta, Vanhanen painotti, että tämä hallitus ei leikkaa kehitysyhteistyörahoista euromääräisiä osuuksia. Nyt, kun bruttokansantuote on laskenut, hän korostaa, että prosenttiosuus kasvaa, Arhinmäki kummastelee.
uutiskirje 
