Viikon kysymys
Pitkästä aikaa runsasluminen talvi Etelä-Suomea myöten ennakoi kevääksi tulvia. Niiden aiheuttamien hankaluuksien vastapainoksi vesivarannot eli pohjavesialtaat saavat täydennystä.
Käykö peräti niin, että pohjavesialtaat täyttyvät ”yli äyräidensä” ja kaivotkin alkavat tulvia, hydrogeologi Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskuksesta?
– Ei käy, sillä imeytyvä pohjavesi jakautuu maaperässä laajalle alueelle ja osa vedestä valuu myös pintavaluntana vesistöihin. Toki pohjavesitilanne myös kaivojen osalta paranee lumien sulaessa.
Millainen pohjavesitilanne on yleensä talven jäljiltä ja nyt ennen lumien sulamista?
– Yleensä talven aikana pohjavedenpinnat laskevat ja nousevat sitten taas kevätsulannan yhteydessä.
Mitkä tekijät säätelevät pohjavesivarantojen kehitystä?
– Luonnontilaisilla alueilla sadanta, haihdunta ja maaperän ominaisuudet, vedenottoalueilla myös otettavan raakaveden määrä.
Suomessa on noin 6 350 pohjavesialuetta, joissa uutta pohjavettä syntyy vuorokaudessa noin kuutiometri jokaista suomalaista kohti. Miten puhtaasta vedestä on kysymys?
– Yleensä pohjavesi on Suomessa hyvälaatuista ja puhdasta, mutta ihmistoiminta voi heikentää pohjaveden laatua paikallisesti. Myös kallion ja maaperän geologiset ominaisuudet voivat luontaisesti aiheuttaa pohjaveteen paikallisia laatuongelmia.
Jos pohjaveden laatu on kelvollista, ei kai liene puutteita sen riittävyydessäkään, koska vesilaitokset käyttävät vain noin 13 prosenttia vuorokaudessa syntyvästä uudesta pohjavedestä?
– Koko hydrologinen kierto vaikuttaa pohjavesivarantoihin, joten esimerkiksi kuivina vuosina, kun pohjavesivarastot eivät täyty, voi seurauksena olla riittävyys- ja laatuongelmiakin.
Mikäli laatu ja riittävyys ovat kunnossa, niin onko pohjaveden saatavuus hyvällä tolalla, toisin sanoen, onko niin, että pohjavedet ja niiden tarvitsijat sijaitsevat kaukana toisistaan?
– Vaikka pohjavettä ja pohjavesialueita on Suomessa runsaasti, ovat pohjavesialueet eri kokoisia ja antoisuudeltaan erilaisia. Ne eivät myöskään jakaudu tasaisesti, vaan varannot saattavat sijaita kaukana asutuskeskuksista. Tämän vuoksi esimerkiksi pääkaupunkiseudulla käytetään vedenhankinnassa raakavetenä myös pintavettä.
Miten pidetään pohjavesistä hyvää huolta?
– Parasta turvaa saadaan pohjavesialueiden oikealla maankäytöllä, eli alueille ei sijoiteta pohjavettä vaarantavaa toimintaa. Niillä pohjavesialueilla, joilla on jo ihmistoimintaa, huolehditaan pohjavesisuojauksista eikä käytetä aineita, jotka voivat heikentää pohjaveden laatua.