Elinkeinoelämän vaikutus sosiaalipolitiikkaan lisääntyy ja ay-liikkeen valta ehtyy, ennakoi tutkimusprofessori Olli Kangas.
Suomessa uusliberalistista politiikkaa perustellaan yleensä rakenteellisilla seikoilla ja Suomen erityisyydellä. Vertailevaan hyvinvointitutkimukseen perehtyneen Kankaan mukaan muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi ei kuitenkaan ole kovin erityinen. Täältä tosin puuttuu keskustelu politiikan sisällöistä ja uusliberalismin annetaan hiipiä hallinnon malliksi, Kelan tutkimusosaston tutkimuspäällikkönä toimiva Kangas totesi Jyväskylässä sosiologipäivillä.
Sailas ei kävisi Ruotsissa
Suomessa byrokraateilla on aina ollut suuri valta suhteessa politiikkaan. Lama-puhe lisää asiantuntijavaltaa, josta esimerkkinä Kangas mainitsi kuinka aktiivisesti valtionvarainministeriön virkamies Raimo Sailas on esillä. Vastaava ilmiö ei esimerkiksi Ruotsissa tulisi kuuloonkaan.
Kankaan mukaan elinkeinoelämän ja valtiovallan suhteet ovat lähentyneet.
– Näin Imperiumi – elinkeinoelämä – ottaa niskalenkin yhteiskunnasta. Sosiologit voisivat myös käyttää enemmän ääntään, hän toivoi kuulijoilta.
Hiipivät leikkaukset
Nykyinen taantuma on pahentanut julkisen talouden kestävyysvajetta Suomessa. Keinoja sen kuromiseksi ovat muun muassa työllisyysasteen parantaminen, elinajan odotteen kasvu, eläkkeitten indeksoinnin heikentäminen, julkisten palveluiden tuottavuuden kasvu, työn tuottavuuden kasvu ja sosiaalietuuksien ja -palveluiden karsiminen. Virallisia leikkauslistoja ei ole, mutta jostain on tingittävä.
– Jos valtionvarainministeriöstä kysyy, pitääkö veroja nostaa, tulee vastaukseksi, että se on poliittinen päätös. Aivan kuin muut edellä listatut keinot eivät vaatisi poliittisia päätöksiä, ihmetteli Kangas.
Nykyisten ja tulevien leikkausten vuoksi eläkkeiden taso tulee olemaan noin 40 prosenttia palkasta. Odotettavissa voi olla suurta tyytymättömyyttä, sillä työelämässä olevien odotukset liikkuvat 65 prosentin tietämillä. Kankaan mielestä Suomessa eläkeuudistuksia ei kuitenkaan ole käsitelty poliittisesti, saati ruohonjuuritasolla, toisin kuin Ruotsissa.
– Voi olla että vähitellen siirrytään Tanskan malliin, jossa riittämättömiä työeläkkeitä parannetaan työmarkkinapohjaisilla järjestelmillä, jotka on neuvoteltu ammattikunnittain, hän väläytti.
Insiderit haaste vasemmistolle
Työterveydenhuolto on alun perin kehitelty sairauksien ennaltaehkäisyyn, mutta nyt se kattaa jo laajasti terveydenhuoltopalvelun. Jo nyt monet työeläkkeelle siirtyvät pelkäävät julkisen terveydenhuollon piiriin joutumista.
– Kehitys voi johtaa siihen, että yhä kattavampi työterveydenhuolto hoitaa insiderit ja muille on tarjolla näivettyvät julkiset palvelut.
Laman myötä kaikkein köyhimpien käteen jäävä konkreettinen euromäärä on entistä pienempi. Poliittisessa mielessä insider-outsider -dilemma on haaste erityisesti vasemmistopuolueille.
– Jos vasemmisto sitoutuu vahvasti insidereitten etujen ajamiseen, vaarana on että protestipuolueet korjaavat kasvan outsider-porukan äänet.
uutiskirje 
