Thors kehottaa olemaan tarkkana, ettei rasistinen ja maahanmuuttajavihamielinen keskustelu ryöpsähdä valloilleen vuoden päästä pidettävissä eduskuntavaaleissa. Siitä voisi hänen mielestään olla ikäviä seurauksia suomalaiselle yhteiskunnalle.
– Jotkut haluavat pitää yllä tällaista keskustelua. Pelkään hieman, että saattaa syntyä houkutusta ajaa vaaleihin kaksilla rattailla.
Kaksilla rattailla ajetaan, kun jotkut ehdokkaista ratsastavat muukalaisvihamielisillä äänenpainoilla, ja puolueen virallinen linja vaikenee asiasta.
Thors arvelee, että tiukka kilpailu edustajapaikoista ja suurimman puolueen asemasta voi houkutella käyttämään kaikkia keinoja äänien kalastamiseksi.
– Täytyy vain toivoa, ettei tällaiseen houkutukseen lähdetä mukaan, vaikka kamppailu on piinkovaa ja vaalitulos voi olla pienestä kiinni. Tässä kysytään puolueilta ja poliitikoilta vastuullisuutta.
Thors toivoo linjan selkeyttämistä myös perussuomalaisilta, joiden on sanottu flirttailevan rasististen ilmiöiden kanssa.
–Puolueen markkinointi on mennyt maahanmuuttokielteiseen suuntaan. Puoluejohto joutuu ottamaan tässä asiassa selvän kannan.
Vihakampanjointia
Thors on itse joutunut internetissä vihakampanjoinnin ja suoranaisen uhkailun kohteeksi, jopa tappouhkauksiin asti.
Thorsin henkeä verkossa uhannut henkilö on puolustautunut vetoamalla huumoriin: ”Heitin vain läppää”.
Pelleilyllä on kuitenkin rajansa. Thors teki laittomasta uhkauksesta rikosilmoituksen ja poliisi tutkii asiaa.
– Tällainen kielenkäyttö on kerta kaikkiaan sopimatonta. On asioita, joiden kanssa ei leikitä, ja tämä on sellainen.
Thors ei koe, että hänet olisi jätetty yksin ottamaan niskoilleen rasistien ja äärioikeistolaisten kaunakampanjointia. Tukea on tullut ja pääministeri Matti Vanhanenkin (kesk.) on todennut maahanmuuttoministerin toteuttavan toimissaan koko hallituksen politiikkaa.
Thors kokeekin, ettei kampanjointi kohdistu niinkään hänen henkilöönsä, vaan koko hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan.
Huolestuttavana Thors pitää sitä uutta piirrettä, että kaunakampanjointi kohdistuu myös tutkijoihin tarkoituksena heidän vaientamisensa.
–Se on kampanjointia tutkimuksen vapautta ja ilmaisuvapautta vastaan.
Thors muistuttaa, ettei vihakampanjointi ole suinkaan uusi ilmiö Suomessakaan. Esimerkiksi 30-luvulla kohteena oli poliittinen vasemmisto.
Kriittisyyden savuverho
Muukalaisvihaa ja suoranaista rasismia pyritään usein sievistellen kätkemään ”maahanmuuttokriittisyyden” käsitteen taakse. Thors kehottaa pitämään kirkkaana rajan kriittisyyden ja rasismin välillä.
– Harva tohtii kutsua itseään suoraan rasistiksi, vaikka olisi aihettakin. ’En ole rasisti, mutta…’, on tuttu puheenparsi.
Thorsin mielestä rajan väärälle puolelle mennään, jos katsotaan, että jokin etninen, uskonnollinen tai sivistyksellinen seikka estää joltakin osallisuuden suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Kyse on muukalaisvihasta, jos katsotaan, että joku ei taustansa vuoksi kuulu Suomeen. Siinä se raja menee.
Thorsin mukaan äärimmäisille asenteille voi aina löytyä jonkin verran kaikupohjaa. Hän ei kuitenkaan usko, että äärioikeistolaisuudella ja rasismilla olisi laajempaa kannatusta.
– Suomalaiset ovat järkeviä ihmisiä. En allekirjoita väitettä, että suomalaiset suhtautuisivat yleensä kielteisesti maahanmuuttajiin.
Kielteisiin ilmiöihin voisi Thorsin mielestä tarttua nopeammin ja voimakkaammin.
– Pitäisi vastustaa spontaanisti yhdessä rintamassa tällaisia meidän poliittista järjestelmäämme vastaan suuntautuvia ilmiöitä.
Päärynät ja omenat sekaisin
Maahanmuuttokeskustelussa on ministerin mielestä vallalla monenlaista sekaannusta ja väärinkäsitystä.
– Päärynät ja omenat näyttävät usein menevän sekaisin. Maahanmuuttajat samastetaan usein pakolaisiin, joita on vain pieni osa maahan tulijoista.
Suomi ei sijaitse maahanmuuttovirtojen valtareiteillä ja tänne väkeä tulee lopulta varsin vähän. Suomi oli hyvin pitkään maa, josta muutettiin pois.
– Suurimmaksi osaksi Suomeen tullaan edelleenkin työn, opiskelun tai rakkauden vuoksi. Maahanmuuttoa on monenlaista ja meidän pitää tarjota heille kaikille työtä ja osallisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan.
Myös työperäisessä maahanmuutossa on vielä ongelmia. Suomen saatetaan tulla täkäläistä tasoa huonommilla palkoilla polkemaan työehtoja.
– EU:n sisäisessä muuttoliikkeessä palkkaava yritys saattaa sijaita yhdessä maassa, työtekijät tulevat toisesta ja työtä tehdään kolmannessa. Tästä syntyy valvonnallisia ongelmia.
Lääkkeeksi on kehitetty tiedonvaihtoa vero- ja muiden viranomaisten kesken. Lisäksi Thors pitää tärkeänä, että Suomeen työhön tuleva saa heti alussa kunnollisen informaation täkäläisistä oloista ja pelisäännöistä.
– Ammattiyhdistysliikkeellä on tärkeä rooli sekä informaation jakajana että työolojen valvojana. Työsuojeluviranomaiset eivät yksin selviä valvontatehtävästä.