Viikon kysymys
Suomessa on 80 000 asunto-osakeyhtiötä ja niissä yli miljoona asuntoa. Näitä yhtiöitä koskeva laki muuttui heinäkuun alusta.
Mikä on tärkein muutos asunto-osakeyhtiölaissa, Suomen Kiinteistöliiton päälakimies Anu Kärkkäinen?
– Minusta tärkein on se, että jatkossa yhtiön hallitusten pitää tehdä yhtiökokoukseen vuosittain kirjallinen selvitys kunnossapitotarpeista. Se sisältää arvion niistä korjaustarpeista, mitä seuraavan viiden vuoden aikana on tulossa.
– Ei yhtiön hallituksessa tai osakkailla ole välttämättä nykyisin esimerkiksi käsitystä siitä, koska talon peltikatto on maalattu, koska se pitäisi tehdä tai koska uusia. Tarkoitus on ohjata taloyhtiöitä suunnitelmallisempaan toimintaan, että katsotaan vähän nenää pidemmälle. Tämä antaa myös asukkaille ja osakkaille mahdollisuuden varautua remontteihin.
– Sama paperi liitetään isännöitsijäntodistukseen. Sitä kautta tieto menee myös mahdolliselle ostajalle, jos asuntoa ollaan myymässä.
Tapahtuuko vastuunjaossa asunnon omistajan ja yhtiön välillä muutoksia?
– Pääperiaatteet säilyvät: yhtiö vastaa ulkoseinistä ja rakenteista, asunnon omistaja asuntonsa sisäpuolesta. Mutta huoneiston sisäpuolella yhtiön vastuu jonkun verran laajenee sellaisin perusjärjestelmiin kuten lämpö-, vesi-, sähkö ja ilmastointijärjestelmät.
Osakkaiden tekemien remonttien vaikeutumisesta on ollut paljon puhetta. Tuleeko niistä vaikeita?
– Ei siinäkään olennaisia muutoksia tule. Hyvät toimintatavat, joita monissa yhtiöissä on ollutkin, on nyt kirjattu lakiin.
– Osakas on velvollinen ilmoittamaan yhtiölle kirjallisesti huoneistoremonteista, jos kyse ei ole vähäisistä pintaremonteista kuten maalaus- tai tapetointitöistä. Ilmoitusvelvollisuus koskee remontteja, joilla voi olla vaikutusta yhtiön vastuulla oleviin rakenteisiin tai naapureihin. Niihin tarvitaan yhtiöltä lupa.
– Idea on se, että remontitkin tehdään hyvää rakennustapaa noudattaen. Kirjallisten suunnitelmien ja piirustusten, jotka hallituksen on rekisteröitävä huoneistokohtaisesti, avulla tiedetään jälkeenpäinkin, mitä ja miten remontteja huoneistossa on tehty.
– Aikaisempaa selvemmin on kirjoitettu auki myös yhtiön oikeus valvoa tällaisia remontteja. Esimerkiksi kylpyhuoneen laatoitusta tai lattiapinnoitteen laatua vaihdettaessa pitää valvoa, että vesi- ja äänieristykset asennetaan asianmukaisesti.
Lakiin tuli aikaisemman sadan pykälän sijaan kolmesataa pykälää. Toiko se lisää töitä hallitukselle ja isännöitsijöille?
– Jonkun verran lisää töitä tuli esimerkiksi tuosta kunnossapitotarpeen arvioinnista ja remonttien rekisteröinnistä. Mutta enemmänkin on kyse siitä, että lakiin kirjoitettiin auki olemassa olevaa hyvää käytäntöä. Laki piteni senkin takia, että sitä selvennettiin. Esimerkiksi yhdessä pykälässä ollut jako kunnossapito- ja korjausvastuista osakkaan ja yhtiön välillä on palasteltu osiin, jotta se olisi selkeämpi.
– Olen koettanut sanoa yhtiöiden hallitusten jäsenille, että maallikkojärjellä ja tarvittaessa asiantuntijaa käyttämällä hommassa edelleenkin pärjää.
uutiskirje 
