KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Köyhyyttä puunjalostuksen varjossa Chilessä

Puutavaraa virtaa Arauco-yhtiön sellutehtaalle Chilen Valdiviassa.

Puutavaraa virtaa Arauco-yhtiön sellutehtaalle Chilen Valdiviassa. Kuva: Luis Baudrand/IPS

Muilla elinkeinoilla pysyy paremmin leivässä, tutkimus paljastaa.

IPS/Daniela Estrada
3.9.2010 15.32

Ammattiliitto vaatii parannuksia

Kansallinen metsäneuvosto on vuonna 2007 perustettu ammattiliitto, johon kuuluu lähes 15 000 eteläisen Chilen metsäyhtiöiden työntekijää. Liitto vaatii 390 euron kuukausipalkkaa, kun nykyisin maksetaan alle 270 euroa.

Liiton johtaja Sergio Gatica valittaa johtavien yhtiöiden maksavan kehnosti alihankkijoilleen, vaikka ala on hyvin tuottoisa. Hän vetoaa poliittisiin päättäjiin, jotta metsäteollisuus tukisi tasa-arvoa ja kestävää kehitystä Chilessä.

Gatican mukaan ala työllistää suoraan 130 000 ja välillisesti 300 000 chileläistä.

Puunjalostus ei merkitse vaurautta kaikille. Eteläisen Chilen sellutehtaiden varjossa eletään lähes puolta köyhemmin kuin maassa keskimäärin, tuore selvitys kertoo.

– Teollisuus, jonka ympäristön asukkaista 26 prosenttia elää köyhyydessä, ei ole kestävää, Latinalaisen Amerikan maaseutukehityksen tutkimuskeskuksen (Rimisp) johtava tutkija Eduardo Ramírez sanoo.

Hänen mukaansa tilanne voi kärjistää alueen sosiaalisia ristiriitoja. Se myös lisää taloudellista haavoittuvuutta, koska ulkomaiset puun ja sellun ostajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota tuotannon vaikutuksiin ympäristössään.

ILMOITUS
ILMOITUS

Metsäteollisuus kuuluu Chilen talouden tukipilareihin. Sen keulilla ovat kotimaiset yhtiöt Arauco ja CMPC. Ala käyttää paljon suomalaista laitteistoa ja osaamista.

Sellun ohella Chilestä viedään paperia, kartonkia ja sahatavaraa. Ala ennakoi vientituloikseen tänä vuonna 3,6 miljardia euroa, missä on yhdeksän prosenttia kasvua edellisvuodesta.

Karjanhoito paras tulonlähde

Rimisp vertasi neljän eri elinkeinon piirissä toimivien asukkaiden tulotasoa Chilen köyhän eteläosan neljällä alueella: Bíobíossa, La Araucaníassa, Los Ríosissa ja Los Lagosissa.

Alueella harjoitetaan metsäteollisuutta, karjanhoitoa, lohenkasvatusta ja maaseutumatkailua.

Rimispin mukaan metsäteollisuuden puuplantaasit ovat tärkeimpiä työllistäjiä Bíobíossa ja La Araucaníassa, mapuche-intiaanien perinteisillä asuinseuduilla. Väestöstä elää köyhyydessä keskimäärin 26 prosenttia, kun valtakunnan keskiarvo on 15 prosenttia.

Maatilamatkailun piirissä elävistä on köyhiä 21 prosenttia, lohenkasvatuksessa 15 prosenttia ja karjanhoidossa 12 prosenttia.

Rimispin mukaan metsäteollisuuskunnissa köyhyys väheni vuosina 2006–2009 tuskin 0,3 prosenttia. Los Ríosin ja Los Lagosin karjanhoitokunnissa vähennys oli 2,1 prosenttia.

Yhtiöt kahmivat maata itselleen

Ramírez selittää köyhyyttä sillä, että metsäteollisuus hyödyttää ympäristöään vähän. Se hyödyntää luonnonvaroja ja suurtuotannon etuja mutta ei luo merkittävää arvonlisäystä.

– Yhtiöt ostavat jatkuvasti maata karkottaen muut elinkeinot ja myös alueella asuvat perheet, hän sanoo.

Ramírez muistuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöjen varoitelleen, että toiminta johtaa ristiriitoihin mapuche-intiaanien kanssa.

Mapuchet, joita on Chilessä lähes miljoona, katsovat yhtiöiden valtaamien maiden kuuluvan itselleen.

Ramírezin mielestä selvityksen tulokset edellyttävät sekä yhteiskunnan että metsäteollisuuden muuttavan strategioitaan.

Teollisuus kieltäytyy vastaamasta

Metsäteollisuuden yhteenliittymä (Corma) kieltäytyi vastaamasta asiaa koskeviin kysymyksiin.

Valtio on maksanut yrityksille vuodesta 1974 metsitystukea, jonka on määrä päättyä 2011. Corma vaatii tuen jatkamista, koska metsitettävää alaa olisi sen mukaan vielä kolme miljoonaa hehtaaria. Intiaanit ja ympäristöjärjestöt vastustavat ehdotusta.

Chilessä on 17 miljoonaa asukasta ja liki 16 miljoonaa hehtaaria metsää, joista 85 prosenttia on alkuperäistä ja loput eukalyptus- ja mäntyplantaaseja.

Ammattiliitto vaatii parannuksia

Kansallinen metsäneuvosto on vuonna 2007 perustettu ammattiliitto, johon kuuluu lähes 15 000 eteläisen Chilen metsäyhtiöiden työntekijää. Liitto vaatii 390 euron kuukausipalkkaa, kun nykyisin maksetaan alle 270 euroa.

Liiton johtaja Sergio Gatica valittaa johtavien yhtiöiden maksavan kehnosti alihankkijoilleen, vaikka ala on hyvin tuottoisa. Hän vetoaa poliittisiin päättäjiin, jotta metsäteollisuus tukisi tasa-arvoa ja kestävää kehitystä Chilessä.

Gatican mukaan ala työllistää suoraan 130 000 ja välillisesti 300 000 chileläistä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään