Vastustaja syyttää kansankiihotuksesta
Hallitsevan sosiaalidemokraattisen Apra-puolueen kansanedustaja ja kasvatustieteen tohtori Wilmer Calderón pitää Hilaria Supan valintaa sivistysvaliokunnan johtoon ”demagogisena tekona”.
Hänen mielestään se ennakoi tilannetta, jossa intiaanien ääniin nojaava keskustalainen ja kansallismielinen PNP muodostaisi hallituksen.
Presidentinvaaleissa kakkoseksi jääneen Ollanta Humalan perustama PNP sai 45 edustajaa 120-paikkaiseen kongressiin vuoden 2006 vaaleissa.
– Minäkin olen ketsuankielinen ja synnyin Ancashin vuorilla, mutta se ei riitä ansioksi, tarvitaan myös hyvä koulutus, Calderón selittää.
Perun liki 30 miljoonasta asukkaasta 29 prosenttia on ketsuaintiaaneja, 10 prosenttia kuuluu muihin alkuperäiskansoihin ja 35 prosenttia on mestitsejä. Intiaaneista 78 prosenttia elää köyhyydessä.
Ketsuanaisista on 31 prosenttia lukutaidottomia ja alle 3 prosenttia on päässyt yliopistoon. Naisten lukutaitoprosentti on Perussa keskimäärin 89. (IPS)
Ketsuaintiaani Hilaria Supa on murtanut monia esteitä. Nyt hänet – kouluja käymätön intiaaninainen – on valittu Perun parlamentin sivistysvaliokunnan johtoon, mikä lienee ainutlaatuista koko maailmassa.
Supa on intiaanien ääniin nojaavan Perun kansallispuolueen (PNP) kansanedustaja. Hän haluaa demokratisoida koululaitoksen, jonka intiaaneihin kohdistamasta syrjinnästä hänellä on omaa kokemusta.
Värikkääseen perinneasuun pukeutuva Supa, 52, on kotoisin Huallocochasta, joka sijaitsee neljän tunnin kävelymatkan päässä historiallisesta Cuscon kaupungista.
Intiaanien oikeuksien puolesta
Supan elokuinen valinta valiokunnan johtoon herätti närää presidentti Alan Garcían Apra-puolueen ja vankilassa istuvan entisen presidentin Alberto Fujimorin tukijoiden parissa.
– Valintaani moittivat nyt ne samat tohtorit, jotka eivät itse tehneet tässä virassa mitään edustamieni syrjittyjen kansojen hyväksi, Supa vastaa.
– Miten he voivat väittää, ettei elämänkokemuksestani ole hyötyä? He erehtyvät, ja heillä on vielä paljon opittavaa.
Supa sanoo olevansa köyhien talonpoikien oikeuksien puolustaja, ”eikä tätä titteliä hankita yliopistossa”.
– Politiikka ei tehnyt minusta kapinallista. Olen kokenut syrjinnän itse pelkästään olemalla ketsuankielinen, köyhä talonpoikaisnainen.
Kovaa työtä lapsesta asti
Supa on kuullut, että hänen useille kielille käännettyä elämäntarinaansa luetaan Saksan kouluissa.
– Olen itseoppinut, ja ylpeä siitä.
Supa on 14-lapsisen katraan vanhin tytär, joka kasvoi isovanhempiensa huomassa. 17-tuntiset työpäivät olivat maatyöläisten lastenkin arkea, eikä kouluunmenosta ollut puhettakaan.
Isoisä kuoli ajaessaan intiaanien oikeuksia, ja Supakin liittyi nuorena kamppailuun tilanomistajien ja viranomaisten mielivaltaa vastaan.
Välillä hän työskenteli kotiapulaisena Cuscossa ja Limassa, mutta palasi 22-vuotiaana kotiin menetettyään puolisonsa onnettomuudessa. Supan kolmesta lapsesta ainoa poika menehtyi pienenä.
Potkua Pekingistä
Kotiin palattuaan Supa ryhtyi puolustamaan naisten oikeuksia ja toimi vuodesta 1991 Antan naisliiton sihteerinä. Järjestö opetti naisia ja lapsia lukemaan ketsuaa ja jakoi tietoa maatalouskemikaalien vaaroista sekä perinteisistä lääkintätavoista.
Energinen Supa tunnettiin pian koko Cuscon seudulla, ja hänet kutsuttiin Pekingin kansainväliseen naiskokoukseen 1995.
Perun silloinen presidentti Alberto Fujimori kertoi kokouksessa perhesuunnittelun hyödyistä.
– Hän unohti mainita, että menetelmänä oli pakkosterilointi, Supa sanoo.
Toinen Supan tyttäristä oli kahdentuhannen steriloinnin uhrin joukossa, mikä nostatti äidin hallitusta vastaan.
Vastustaja syyttää kansankiihotuksesta
Hallitsevan sosiaalidemokraattisen Apra-puolueen kansanedustaja ja kasvatustieteen tohtori Wilmer Calderón pitää Hilaria Supan valintaa sivistysvaliokunnan johtoon ”demagogisena tekona”.
Hänen mielestään se ennakoi tilannetta, jossa intiaanien ääniin nojaava keskustalainen ja kansallismielinen PNP muodostaisi hallituksen.
Presidentinvaaleissa kakkoseksi jääneen Ollanta Humalan perustama PNP sai 45 edustajaa 120-paikkaiseen kongressiin vuoden 2006 vaaleissa.
– Minäkin olen ketsuankielinen ja synnyin Ancashin vuorilla, mutta se ei riitä ansioksi, tarvitaan myös hyvä koulutus, Calderón selittää.
Perun liki 30 miljoonasta asukkaasta 29 prosenttia on ketsuaintiaaneja, 10 prosenttia kuuluu muihin alkuperäiskansoihin ja 35 prosenttia on mestitsejä. Intiaaneista 78 prosenttia elää köyhyydessä.
Ketsuanaisista on 31 prosenttia lukutaidottomia ja alle 3 prosenttia on päässyt yliopistoon. Naisten lukutaitoprosentti on Perussa keskimäärin 89. (IPS)
uutiskirje 
