Ruotsissa varaudutaan uuteen työmarkkinakierrokseen vaalikampanjan varjossa ja aivan toisista lähtökohdista kuin Suomessa. Taantuma tuntuu iskeneen naapuriimme meitä keveämmin.
Vaalikampanjoinnissa keskustellaan eläkeläisten verotuksesta ja julkisista palveluista, valtionvelasta ei puhuta. Työmarkkinoihin viittaavat vain demarit, jotka muistuttavat nuorisotyöttömyyden kasvaneen huolestuttavasti.
Työmarkkinakierros on siitä kummallinen, että tieto palkankorotusten tasosta saadaan vasta tutkimusten myötä, vuoden tai parin kuluttua.
Palkoista ruotsalaiset neuvottelevat pääsääntöisesti henkilökohtaisissa palkkaneuvotteluissa. Kun järjestelmää alettiin soveltaa kahdeksan vuotta sitten, palkkaerot suorittavan portaan ja korkeasti koulutettujen välillä revähtivät. Nyt erot ovat kaventuneet.
Ruotsin korkeasti koulutettujen keskusjärjestön Sacon puheenjohtaja Anna Ekström sanoo ilmiön johtuvan taantumasta.
Tällä kertaa taantuma ei ole yltänyt julkiselle sektorille. Silti se kipuilee Ekströmin mukaan vielä 1990-luvun laman takia.
– Silloin suorittavan portaan työpaikkoja katosi, myös kuntasektorilta, Ekström muistuttaa.
Kuntasektorilla ovat voimassa pitkät sopimukset. Periaatteessa sacolainen kunta-alan sopimus on voimassa jatkuvasti, ellei jompikumpi osapuoli pura sitä. Kuntasektorilla on pysyvä työrauha.
Ekström hämmästyy kysymystä lakosta. Sellainen oli hänen mukaansa viimeksi joskus 1960-luvulla.
Palkkamalli hajoaa
Ammattiliitot ohjaavat palkkakeskusteluja. Ne keräävät tietoa palkkakehityksestä, palkkatasosta ja valmentavat jäseniään palkkakeskusteluihin.
Viime vuoden tietojen mukaan vain seitsemän prosenttia ruotsalaisista sai palkkansa liittoratkaisulla.
Valtaosa neuvottelee palkastaan henkilökohtaisesti siten, että liitto sopii korotuksen ala- ja ylärajasta ja kenties henkilökohtaisesta palkkatakuusta. Jos palkasta ei päästä paikallisesti sopuun, perälauta takaa tilastojen mukaisen korotuksen, jossa kuitenkin huomioidaan työpaikan tilanne.
Nopeimmin yleistyvä sopimusmalli on niin sanottu numeroton malli, ilman perälautaa. Silloin palkoista sovitaan paikallisesti ilman liiton antamaa korotushaarukkaa. Kaikista ruotsalaisista yhdeksän prosenttia on sopinut palkoista tämän mallin mukaan, mutta sacolaisista liki neljä kymmenestä.
Sacon jäsenistä palkkaneuvotteluihin ovat tyytymättömimpiä nuoret.
Ekström arvelee syyksi, että Ruotsi koulutti edellisen laman aikana paljon nuoria yliopistoissa humanistisille ja valtiotieteellisille aloille. Niillä vallitsee nyt työnantajan markkinat.
uutiskirje 
