KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Öljypalmu vaurastuttaa pientiloja Brasiliassa

Öljypalmuviljelmiä varten raivattua maata Borneon saarella Indonesiassa.

Öljypalmuviljelmiä varten raivattua maata Borneon saarella Indonesiassa. Kuva: Lehtikuva/ ROMEO GACAD

Hedelmät ostava suuryritys vakuuttaa tuotantonsa kestävyyttä.

IPS–Mario Osava
27.9.2010 15.01
ILMOITUS
ILMOITUS

Ala valvoo itseään

Palmuöljyn kestävän tuotannon kansainvälinen järjestö (RSPO) perustettiin 2004. Se kokoaa alan tuottajia, myyjiä, sijoittajia sekä ympäristö- ja sosiaalisia järjestöjä. Järjestö myöntää sertifikaatteja sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävälle tuotannolle.

RSPO haluaa kohentaa alan mainetta, jota kaksi suurtuottajaa, Indonesia ja Malesia, ovat pilanneet sademetsien tuholla ja kasvihuonekaasupäästöillä.

Indonesia ja Malesia tuottavat 85 prosenttia maailman palmuöljystä, jonka kulutus on juuri ohittanut soijan. Palmuöljyä hyödynnetään monipuolisesti ravitsemus-, kosmetiikka- ja energiateollisuudessa.

Arvostelulta ei ole säästynyt myöskään RSPO, jota on epäilty pelkäksi yritysten viherpesun välineeksi. (IPS)

Öljypalmusta on tullut pienviljelijöiden pelastus Pohjois-Brasilian Parán osavaltiossa. Tuotantoa pyörittävä suuryritys pyrkii välttämään virheet, jotka ovat mustanneet palmuöljyn mainetta Aasiassa.

Yksitoikkoiset palmuplantaasit reunustavat Molun ja Tailândian kaupunkeja yhdistävää valtatietä Parássa, jossa Brasilian suurin palmuöljy-yhtiö Agropalma aloitti toimintansa jo 1982.

Yhtiön kaupallinen johtaja Marcello Brito myöntää, että alussa hakattiin neitseellistäkin metsää istutusten tieltä. Nyt yhtiö kantaa vastuuta ympäristöstään, hän vakuuttaa.

Agropalma vaalii 64 000 hehtaariin laajuista luonnonmetsää ja on varannut 10,5 prosenttia öljypalmuviljelmistään sertifioituun luomutuotantoon, Brito kertoo.

Tuntuvaa lisätuloa perheille

Vuosina 2002–2006 Agropalma sitoutti 185 perhettä alihankkijoikseen. Kullekin myytiin 6 250 eurolla kymmenen hehtaarin ala öljypalmun kasvatukseen. Perheet jatkavat myös perinteisten hyötykasviensa, kuten maissin ja maniokin viljelyä.

– Öljypalmu on parempi sijoitus kuin karja, uskoo Violeta dos Reis, joka pitää pientä ruokalaa Arauaín kylässä. Hänen miehensä hoitaa perheen palmuviljelmää, joka on tuonut tuntuvan 670 euron nettolisäyksen perheen kuukausituloihin.

Benedita Nascimento kehuu palmun nostaneen kuukausiansionsa 900 euroon, mikä on ”käsittämätön” summa talonpoikaisperheelle.

Työehdoissa oli huomautettavaa

Agropalman omilla viljelmillä ja tuotantolaitoksilla työskentelee lähes 5 000 henkeä. Valtaosa pestattiin aiemmin alihankkijoiden kautta ja kehnoilla ehdoilla.

Viranomaiset puuttuivat asiaan 2007, ja yhtiö sitoutui palkkaamaan väkensä suoraan, Tailândian maatyöläisten ammattiliiton johtaja Manoel Evangelista da Silva kertoo.

Hänen mukaansa seudun tulotaso on noussut ja työntekijöiden asema parantunut.

Brasilialaisten tutkijoiden mukaan monokulttuurista syytetyt palmuplantaasit voivat Amazoniassa toimia luonnonmetsän tavoin, kun ne torjuvat eroosiota ja sitovat hiilidioksidia.

– Palmuviljelmä tulee paljon halvemmaksi kuin tuhotun sademetsän palauttaminen ja on luonnon kannalta paljon parempi ratkaisu kuin karjanhoito, Parán yliopiston Amazonian ympäristötutkimuksen laitoksen johtaja Marcos Ximenes sanoo.

Suuria tulevaisuudensuunnitelmia

Brasilian valtio myöntää edullisia lainoja pienviljelijöille öljypalmun kestävään kasvatukseen. Mukaan halutaan 12 000 perheviljelmää neljän vuoden aikana.

Tulevaisuudessa palmuplantaasit aiotaan kymmenkertaistaa miljoonaan hehtaariin. Koko maailman öljypalmuviljelmät kattavat nyt noin 12 miljoonaa hehtaaria.

Brasilia valmistaa vuodessa reilut 200 000 tonnia palmuöljyä eli vain 0,5 prosenttia maailman tuotannosta. Maa tuo toisen mokoman ulkomailta.

Brasilian palmuöljystä 90 prosenttia tuotetaan Parássa.

Ala valvoo itseään

Palmuöljyn kestävän tuotannon kansainvälinen järjestö (RSPO) perustettiin 2004. Se kokoaa alan tuottajia, myyjiä, sijoittajia sekä ympäristö- ja sosiaalisia järjestöjä. Järjestö myöntää sertifikaatteja sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävälle tuotannolle.

RSPO haluaa kohentaa alan mainetta, jota kaksi suurtuottajaa, Indonesia ja Malesia, ovat pilanneet sademetsien tuholla ja kasvihuonekaasupäästöillä.

Indonesia ja Malesia tuottavat 85 prosenttia maailman palmuöljystä, jonka kulutus on juuri ohittanut soijan. Palmuöljyä hyödynnetään monipuolisesti ravitsemus-, kosmetiikka- ja energiateollisuudessa.

Arvostelulta ei ole säästynyt myöskään RSPO, jota on epäilty pelkäksi yritysten viherpesun välineeksi. (IPS)

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään