Saksan ja Itävallan työmarkkinat avautuvat ensi vuoden toukokuun 1. päivänä puolalaisille työntekijöille kuuden vuoden sulun jälkeen. Saksassa tarvitaan maan talouden kasvun nopeuduttua ulkomaista työvoimaa ja turvaudutaan mieluummin naapurimaan työntekijöihin kuin Afrikasta tai Aasiasta saapuviin.
Saksalaiset ovat tunnustaneet, että työmarkkinoiden sulkeminen puolalaisilta 2004 johtui poliittisista, ei taloudellisista syistä ja että päätöksessä oli mukana annos saksalaista nationalismia.
Saksan työmarkkinoiden avautuminen pitkän odottelun jälkeen on helpotus monille puolalaisille työtä etsiville.
Puolassa on noin kaksi miljoonaa työtöntä. Saksaan työtä hakemaan heidän ei tarvitse lähteä kuin uhkarohkeaan seikkailuun, sillä Saksan työmarkkinat ovat heille tutut. Ennen vuotta 2004 puolalaiset olivat Saksan suurin ulkomainen työntekijäryhmä ja tälläkin hetkelläkin Saksassa työskentelee 300 000–400 000 puolalaista pimeästi ja kausittain maataloudessa.
Puolalaisten muuttoaaltojen erityisasiantuntija, professori Krystyna Iglicka sanoo, että puolalaisten muuttointo Saksaan on nyt heti työmarkkinoiden avaamispäätöksen jälkeen huipussaan.Tuleva muuttoaalto ei ole kuitenkaan yhtä valtava kuin vuosien 2004–2005 rynnistys Isoon-Britanniaan ja Irlantiin, jolloin maasta länteen arvioidaan muuttaneen jopa kaksi miljoonaa ihmistä.
Osa vaihtaa maata pysyvästi
Puolassakin työttömyys on vähentynyt edellisen muuttoaallon ajoista. Nyt monet lähtevät, vaikka heillä olisi työtä kotimaassa. Saksa tarjoaa paremmat palkat ja tyydyttävät elinolot.
Monet puolalaiset nuoret ovat tyytymättömiä kotimaahansa, sen korruptioon ja luokkaeroihin. Monet kokevat että tavallisella työntekijällä ei ole asioihin mitään sanomista. Osa lähtijöistä suunnittelee pysyvää muuttoa ja perheen perustamista Saksaan.
Tulevat muuttajat eivät ehkä enää palaa pysyvästi kotimaahan eivätkä tuo sinne tuloja, kuten ne, jotka työskentelevät väliaikaisesti ulkomailla. Iglickan mukaan osa muuttajista on jo menetettyä sukupolvea, jota ei enää kannata haikailla takaisin.
Patriotismi ja ja saksalaisvastaisuus, jota maan oppositiossa olevan Valta ja oikeus -puolueen johtaja Jaroslaw Kaczynski hehkuttaa, eivät enää liikuta suurta osaa nuorisosta. Katolinen kirkko on myös menettämässä otettaan.
Puolassa uhkaa jo pula kotimaisista ammattilaisista
Krystyna Iglickan arvion mukaan uusi siirtolaisaalto ei ehkä lyhyellä aikavälillä aiheuta vaikeuksia Puolan taloudelle. Pitkällä aikavälillä se kuitenkin heikentää yhteiskuntaa, joka myös uhkaavasti vanhenee. Tällä hetkellä Puolassa elää 38 miljoonaa ihmistä, vuonna 2060 enää 31 miljoonaa. Eläkkeiden maksaminen vaikeutuu.
Hyvin koulutettujen muuttaessa Saksaan ja muualle ulkomaille puolalaissa yrityksissä tulee pula pätevistä työntekijöistä. Joillakin Puolan alueilla siirtolaisuus on jo aiheuttanut kurjistumista ja lamaannusta.
Niin sanotusta B-Puolasta, idästä ja maaseudulta, lähtivät kuuden vuoden aikana rohkeimmat ja dynaamisimmat ihmiset länteen etsimään menestystä. Nyt Saksa tarjoaa työtä koulutetuille puolalaisille ilman suurempaa etsimistä. Tällä hetkellä Saksassa puuttuu 36 000 insinööriä ja 120 000 informaatikkoa. Sanoin puuttuu rakentajia, sairaanhoitajia ja vanhusten hoitajia.
Myös Puolassa tarvitaan informaatikkoja, insinöörejä ja rakentajia. Ammattityöntekijöiden puute alkaa jo vaikeuttaa yhteiskunnan toimintaa.
Siirtolaisvastaisuus Puolassa vielä vähäistä
Puolassa pohditaan, mitä tehdä maan väestön vanhetessa. Iglickan mukaan realistinen vaihtoehto on maan täysi avaaminen pois muuttaneille siirtolaisille ja ukrainalaisille ja valkovenäläisille. Puola voi houkutella lisää myös esimerkiksi Turkista, Vietnamista ja Kiinasta tulevia siirtolaisia.
Puolan naapureista Unkarilla, Romanialla ja Bulgarialla on jo kaksoiskansalaisuusohjelma.
Eurostatin mukaan väkiluku kasvaa vain niissä Euroopan maissa, jonne suuntautuu siirtolaisuutta. Puolassa väkiluku vähenee.
Vaikka siirtolaisvastaisuus kasvaa Euroopassa, Puolassa se on vähäistä. Myöskään romanit eivät Puolassa ole syrjitty ryhmä. Esimerkiksi vietnamilaiset jotka ovat perustaneet paljon ravintoloita Puolaan eivät koe itseään syrjityiksi.
Saksan harkitusti avautuvat työmarkkinat ensi keväänä tuskin aiheuttavat puolalaisvastaisuutta eläköitymistä vastaan kamppailevassa naapurimaassa.