Georgian parlamentti hyväksyi viime viikolla huomattavat muutokset maan perustuslakiin. Tärkeimmäksi poliittiseksi toimijaksi tulee pääministeri ja presidentille jäävät lähinnä edustustehtävät kotimaassa ja ulkomailla.
Presidentti Mihail Saakashvilin toinen kausi päättyy reilun kahden vuoden kuluttua, tammikuussa 2013. Tuolloin hän on vasta 46-vuotias.
Arvostelijat epäilevätkin, että Saakashvili ottaa mallia arkkiviholliseltaan, Venäjän Vladimir Putinilta. Putinin toisen kauden lähestyessä loppua monet olettivat hänen muuttavan perustuslain pääministerivaltaiseksi. Näin ei lopulta tapahtunut, sillä Putin pystyi ryhtymään pääministerivaltaiseksi ilman muutostakin.
Georgian muutos ei varsinaisesti käy kohti parlamentarismia. Kun pääministeri ja hallitus on kerran nimitetty, on heitä äärimmäisen vaikea erottaa. Siihen tarvitaan kolmen viidesosan enemmistö uuden pääministerin tueksi ja lisäksi sen pitäminen kasassa yli kaksi kuukautta, jonka monimutkainen menettely vie aikaa.
Oppositiopuolueiden konseptit sekaisin
Perustuslain muuttamista ryhdyttiin valmistelemaan komiteassa kesällä 2009. Suurin osa oppositiopuolueista boikotoi valmistelua, sillä niiltä olivat konseptit sekaisin. Ne olivat siihen saakka vaatineet presidenttivaltaisuudesta luopumista, mutta nyt Saakashvili olikin tekemässä juuri sitä, tosin omilla ehdoillaan.
Saakashvili on ollut lännen ja erityisesti Yhdysvaltain suosiossa. Monet tukijatkin ovat nyt huolissaan kasvavasta yksinvaltaisuudesta.
Georgia ei suostunut odottamaan lausuntoa Venetsian komissiolta, joka on Euroopan neuvoston alainen perustuslakiasioiden neuvontaelin. Parlamentti hyväksyi muutokset samana päivänä kuin lausunto valmistui.
Alustavassa lausunnossaan Venetsian komissio oli todennut, että muutoksen syyt ”liittyvät henkilökohtaisiin valtamotiiveihin, eivät hallinnon toimivuuden parantamiseen”.
uutiskirje 
