Yhdysvaltain presidentin virka ei ole tiistain välivaaleissa katkolla, mutta silti Barack Obaman tekemiset ja tekemättä jättämiset antavat vaaleille leimansa.
Jos vuoden 2008 vaalien avainsanaksi muodostui toivo, on hallitseva sana nyt epäilemättä viha. Viha Obamaa, viha hallitusta, viha istuvia kansanedustajia, viha Wall Streetin rahamiehiä, viha eliittejä kohtaan.
Tämä viha purkautuu vaaleissa. Demokraattien odotetaan lähes varmasti menettävän enemmistönsä edustajainhuoneessa ja senaattienemmistökin saattaa olla vaakalaudalla. Presidenttipuolue kärsii yleensäkin menetyksiä välivaaleissa, mutta nyt odotettavissa on todellinen röykytys.
Äänestäjät ovat pettyneitä Obamaan. Obama onnistui niin hyvin markkinoimaan toivon ja muutoksen sanomaa, että moni tosiaan uskoi kaiken muuttuvan lähes käden käänteessä.
Uutistoimisto AP:n gallupin mukaan jopa 25 prosenttia Obamaa kaksi vuotta sitten äänestäneistä harkitsee nyt äänestävänsä republikaaneja.
Eniten vaalitulokseen vaikuttaa poikkeuksellinen talouskriisi. Juuri kukaan ei enää muista, mikä oli George W. Bushin osuus kriisin syntymiseen. Lamasta tuli Obaman lama, aivan kuten yhä epätoivoisemmaksi käyvästä Afganistanin sodasta tuli Obaman sota.
Pian Obaman valinnan jälkeen alkoi oikeiston ryhtiliike, josta näkyvin osa oli äärikonservatiivisen Teekutsuliikkeen syntyminen. Samalla Sarah Palin, Glenn Beck ja muut myrkynkylväjät lietsoivat vihaa syntipukkia etsivän, laman murjoman joukon keskuudessa.
Aiheesta enemmän perjantaina ilmestyneessä Viikkolehdessä.
lehti 