Ljusterössä lähellä Vaxholmia 27. lokakuuta 1873 syntynyt Johan Aalfred Andersson Ander asteli rauhallisesti vartijoiden ja papin saattamana Långholmenin vankilan kävelypihan kivimuurin eteen rakennetulle teloituslavetille, jossa kiiltäväteräinen ranskalaisvalmisteinen giljotiini odotti kuolemaantuomittua.
Jo aikaisemmin teloituspaikalle saapunut Ruotsin virallinen pyöveli yli 60-vuotias A.G. Dalman oli valmis suorittamaan tehtävänsä. Dalmanin työtehtävä jäikin historialliseksi, sillä Anderin teloitus on viimeinen Ruotsissa täytäntöön pantu. Teloitusvälineenä ollutta giljotiinia käytettiin ensimmäisen, ainoan ja viimeisen kerran.
Ruotsin oikeusviranomaiset olivat todenneet giljotiinin olevan inhimillinen kuolemaantuomittua kohtaan.
Ander asetti kello 8.00 päänsä pölkylle ja lähes välittömästi pyöveli Dalman veti giljotiinin terän alas ja silmänräpäyksessä tuomitun pää irtosi ruumiista ja putosi pajukoriin. Muutamien minuuttien jälkeen teloitetusta oikeuslääkäri otti ruumiin tutkittavakseen. Viranomaiset poistuivat paikalta vakavina. Yleisöä teloituspaikalle ei ollut laskettu, julkiset teloitukset oli kielletty aiemmin.
Tuomio murhasta ja ryöstöstä
Johan Ander oli tuomittu kuolemaan nykyisen ulkoministeriön paikalla sijainneen vaihtokonttorin kassanhoitaja Victoria Hellstenin murhasta ja ryöstöstä. Ander oli raskaalla punnuksella lyönyt Hellstenin hengiltä ja ryöstänyt vaihtokonttorin kassan käteisvarat noin 6 000 kruunua 5. tammikuuta1910.
Anderin jäätyä kiinni oli hänelle näytetty uhrin ruumis. Murhaaja oli vain todennut uhrin olevan kamalan näköinen. Ander ei tunnustanut tekoaan. Hän kiisti sen teloitushetkeen saakka, vaikka pappikin yritti saada tunnustusta.
Ander oli kuitenkin kirjoittanut kuninkaalle ja pyytänyt tuomion muuttamista elinkautiseksi pakkotyöksi. Kuningas Kustaa V ei pyyntöön suostunut.
Ander oli vaimonsa kanssa asunut useita vuosia Suomessa 1900-luvun alussa ja työskennellyt ravintoloitsijana, tarjoilijana ja vossikan ajurina Helsingissä, Kotkassa ja Hangossa. Hänen kaikki liikeyrityksensä päättyivät onnettomasti runsaan alkoholin käytön takia.
Syynä ryöstömurhaan olikin jatkuva rahapula ja tarve hankkia alkoholia.
Kuolemantuomioita vielä myöhemminkin
Johan Ander on viimeinen Ruotsissa kuolemaantuomittu, jonka tuomio myös pantiin täytäntöön Ruotsissa. Hän ei kuitenkaan ollut viimeinen kuolemaantuomittu, sillä heinäkuussa 1917 useista lapsenmurhista tuomittiin kuolemaan Hilda Nilsson. Pari päivää tuomion julistamisen jälkeen hän hirtti itsensä Landskronan vankilassa.
Nilsson oli tuona samana päivänä saanut armahduksen ja hänen tuomionsa oli muutettu elinkautiseksi pakkotyöksi. Tietoa kuolemantuomion muuntamisesta tuomittu ei koskaan ehtinyt saada. Nilsson on viimeinen kuolemaantuomittu nainen Ruotsissa.
Vuonna 1919 Tukholmassa tapahtui venäläisiin kohdistuneita ryöstömurhia. Tekijäksi paljastui niin kutsuttu ”Ryssäliiga” johtajanaan kasakkaeversti Mohammed Beck Islamovich Hadjetlaché. Eversti tuomittiin 1920 kuolemaan, mutta tuomio muutettiin myöhemmin elinkautiseksi pakkotyöksi. Hadjetlaché kuoli Långholmenin vankilan mielisairasosastolla.
Hän on viimeinen Ruotsissa jossain oikeusasteessa kuolemaantuomittu.
Kuolemanrangaistus poistettiin Ruotsin rikoslaista 30. kesäkuuta 1921. Vasta 1973 kesällä poistettiin kriisi- ja sota-aikana voimassaolevat kuolemantuomiot rikoslaista. Vuonna 1975 uudistetussa Ruotsin perustuslaissa kiellettiin kuolemanrangaistukset kokonaan.
Suomessa rauhan aikana viimeinen kuolemantuomio pantiin täytäntöön1826. Sota-aikoina oli voimassa mahdolliset kuolemantuomiot, samoin oli Norjassa ja Tanskassa. Suomen sotaväen rikoslaista kuolemanrangaistus poistettiin kesäkuussa 1972.
Malmössa vaadittu kuolemantuomiota
Ruotsin Malmössa viimeaikaiset siirtolaisten ampumistapaukset ovat aiheuttaneet kritiikkiä poliisiviranomaisia ja oikeuslaitosta kohtaan. Siirtolaisryhmät ovat vaatineet poliisilta tehostettua ja nopeaa toimintaa syyllisen pidättämiseksi.
Maahanmuuttajien joukosta monet ovat vaatineet syylliselle kuolemantuomiota. He ovat esiintyneet nimettöminä eri tiedotusvälineissä ja ilmoittaneet itse rankaisevansa syyllistä, mikäli saavat hänet kiinni.
Poliisi ehti kuitenkin pidättää useista siirtolaisten ampumisista epäillyn miehen. Lain omiin käsiin ottaminen ei ole törkeässäkään rikosjutussa hyväksyttävää nykyaikaisessa oikeusvaltiossa.
uutiskirje 
