Vasemmistoliiton valtuustoryhmä arvosteli Jyväskylän kaupungin ensi vuoden budjetin käsittelyssä turvautumista runsaaseen palvelusetelikäytäntöön, joka tuntuu koskettavan nimenomaan sosiaalipalveluita laidasta laitaan.
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Jarmo Ritanen ilmoitti ryhmäpuheenvuorossa, ettei ryhmä kannata ollenkaan terveyspalveluiden ”setelistämistä”. Sen sijaan ryhmä ei aivan ehdottomasti torju palvelusetelin käyttöä sosiaalipalveluissa silloin, kun se on järkevää esimerkiksi nopeasti kasvavan palvelutarpeen tyydyttämiseksi tai ruuhkahuippujen purkamiseksi.
– Talousarvioesityksessä seteleihin tunnutaan turvautuvan systemaattisesti melkein jokaisella sosiaalipalvelujen osa-alueella. Vaadimme jo aikaisemmin perinpohjaista keskustelua periaatteista, joiden mukaisesti seteleihin tullaan tulevaisuudessa turvautumaan. Palveluseteleiden sanotaan talousarvioesityksessä lupaavan vaihtoehtoja palveluntarjontaan, mutta samalla ne ohjaavat kysyntää ja verorahoja yksityiselle sektorille ja siten pidemmällä tähtäimellä näivettävät julkisen sektorin toimintamahdollisuuksia.
Selvä ideologinen linjaus
Vasemmistoliiton ryhmän mielestä palveluseteleiden suosimisessa on kyse uudesta yhteiskunnallisesta ja ideologisesta linjauksesta sekä tulonsiirrosta yksityiselle sektorille.
– On tärkeää, että perusturvalautakunta velvoitetaan arvioimaan tarkemmin palvelusetelien käytön laajentamisen seuraukset. Talousarviossa omaksuttu kehityskulku ei vastaa tältä osin vasemmistoliittolaista näkemystä kunnan toiminnasta ja sen palveluvelvoitteista.
Vasemmistoliiton ryhmä antoi tukensa kaupunginhallituksen ehdottamalle 3,8 miljoonan euron lisäpanostukselle sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sen turvin voidaan Ritasen mukaan turvata edes jollain lailla pääasiassa lakisääteisten palveluiden minimitoiminnan taso.
– Sosiaali- ja terveyspalveluiden sujuva toiminta ei olisi kestänyt kaupunginjohtajan esitykseen sisältynyttä lisäleikkausesitystä.
Tasokorotusohjelma avuksi
Sivistyspalveluiden osalta Vasemmistoliiton ryhmä piti talousarvioesitystä oikeansuuntaisena, mutta opetuksen osalta edelleen ongelmallisena. Ryhmä oli valmis nielemään kahden prosentin leikkauksen, mutta ehdotti samalla, että opetustoimen tulevien vuosien resurssien turvaamiseksi laaditaan jo ensi vuoden aikana erityinen tasokorotus-ohjelma, jolla saataisiin katkaistuksi jatkuvasti toistuva resurssileikkauksien kierre.
Tyytyväisyytensä Vasemmistoliiton ryhmä ilmaisi siitä, ettei esitykseen sisältynyt sivukirjastojen lakkauttamisia. Myönteisenä ryhmä piti myös lisäresurssien suuntaamista työllisyyspalveluihin.
– Vasemmistoliiton ryhmän mielestä työllistämistoimien painopisteen on oltava pitkäaikaistyöttömien aktivoimisessa ja nuorten työllistämisessä. Heihin satsaaminen kannattaa aina ja helpottaa myös paineita toimeentulotukiluukulla.
Tärkeänä Vasemmistoliiton ryhmä piti myös velkaantumisen kurissa pitämistä, mikä ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että kunnan tärkein tehtävä, kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen ja työn tekijöiden työssä jaksaminen, uhrataan sen alttarille.
– Emme ole valmiita uhraamaan laadukkaita, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta tuottavia kunnallisia palveluja edes taloudellisen niukkuuden aikoina, Ritanen painotti.
lehti 