Finnair pyrkii murtamaan Suomen lentoemäntien ja stuerttien yhdistyksen viikko sitten alkanutta lakkoa värväämällä rikkureita sekä yhtiön sisältä että sen ulkopuolelta.
Finnairin matkustamopalveluosaston johtajan, ”surullisen ja pettyneen”, Kati Lehesmaan kirjeessä lakossa olevalle henkilöstölle pyydetään näitä ilmoittautumaan töihin. Lehesmaan mukaan stuertteja ja lentoemäntiä ”käytetään isomman ay-pelin pelinappuloina. Pelin, jolla ei ole mitään tekemistä matkustamohenkilökunnan työehtojen ja työpaikkojen kanssa.”
Finnairin luottamusmiehen purseri Sami Heikkilän mukaan samanlaisia kirjeitä on tullut jo muutama.
– Yhtiö näyttää nyt vetävän tällaista linjaa.
– En usko, että näillä on vaikutusta. Henki on vain parantunut, varsinkin kun on saatu ulkopuolistakin tukea. Kyllä tuollaiset kirjeet menevät käytännössä kuuroille korville.
Heikkilän mukaan lentoemäntien ja stuerttien saamalla tuella on erittäin suuri merkitys.
– Tämä on paisunut ihan laajemmaksikin kriisiksi. Tässä on nyt ihan ay-liikkeen uskottavuudesta kyse.
Tukea on tullut kaikilta kuljetusalojen liitoilta. AKT on pysäyttänyt polttoainekuljetukset Finnairin koneille, Ilmailualan unioni on katkaisemassa huollon ja matkatavarakäsittelyn, PAU keskeytti ulkomaan lentopostin käsittelyn ja rautatieläiset ovat kieltäytyneet kuljettamasta ylimääräisiä kaukojunia.
Sopu on mahdollinen
SLSY:n valtuusto hylkäsi maanantaina valtakunnansovittelija Esa Lonkan sovintoesityksen tuntien keskustelun jälkeen yksimielisesti. Valtuuston jäsenenä toimivan Sami Heikkilän mukaan päätös ei ollut helppo.
– Mielenkiintoisin seikka siinä oli se, että palkankorotus oli määrätty vain vuodeksi, mutta sopimus kolmeksi vuodeksi. Jos seuraavana vuonna palkoista ei olisi sovittu, niin sopimus olisi irtisanottu. Yleensähän sovitaan seuraaviksikin vuosiksi palkankorotuksen taso, esimerkiksi yleinen linja.
– Luultavasti yhtiö olisi taas vuoden kuluttua ollut hakemassa säästöjä ja vaatinut 5-10 prosentin palkanalennuksia.
Heikkilän mukaan esitykseen sisältyi myös muita uhkia, kuten halu paikallisen sopimisen laajentamiseen. Hän kuitenkin toivoo, että uusi työehtosopimus syntyisi mahdollisimman nopeasti.
– Pienillä tekstimuutoksilla päästäisin sellaiseen sopimukseen, millä pystyisimme työskentelemään seuraavat kolme vuotta.