Tarkkailijoiden mukaan vaalit täyttivät pääosin kansainväliset standardit. Käytännössä oli kyse myös presidentinvaaleista, sillä Kosovossa presidentin valitsee parlamentti.
1,6 miljoonasta äänioikeutetusta vajaat 48 prosenttia kävi uurnilla. Vaikka äänestysprosentti nousi viime vuoden kunnallisvaaleista, yleinen tyytymättömyys poliitikkoihin, korruptioon ja olojen kehittymättömyyteen näkyi äänestysaktiivisuudessa.
Alustavien tulosten mukaan Kosovon demokraattisen puolueen (PDK) äänisaalis oli 33,5 prosenttia. Vaalien edellä puolue hoiti sekä pääministerin että presidentin virkoja, kun parlamentin puhemies Jakup Krasniqi siirtyi eronneen presidentin Fatmir Sejdiun tilalle.
Kosovon tunnustaneita valtioita on nyt 72.
Sejdiun mandaatin oli määrä jatkua vuoteen 2013, mutta hän erosi perustuslakituomioistuimen todettua syyskuussa, että hän oli perustuslain vastaisesti säilyttänyt puolueen puheenjohtajuuden presidenttikautenaan.
Krasniqi määräsi parlamenttivaalit alun perin helmikuulle 2011, mutta niitä oli aikaistettava, kun Sejdiun johtama Kosovon Demokraattinen Liitto (LDK) sanoutui irti hallituskoalitiosta PDK:n kanssa. Oppositiopuolueiden mielestä vaalit eivät silti olleet ennenaikaiset, sillä ne ovat vaatineet uutta parlamenttia Kosovon itsenäistymisestä 2008 lähtien, Martti Ahtisaaren ehdotuksen mukaisesti.
LDK sai vajaan 24 prosentin kannatuksen. Sen kampanjaa johti Prishtinan kaupunginjohtaja Isa Mustafa, joka syrjäytti Sejdiun lokakuun puoluekokouksessa.
Protestiliike kolmanneksi
Kolmannelle sijalle nousi 12 prosentin ääniosuudella Vetëvendosja-kansalaisliike, joka rekisteröityi puolueeksi vasta näihin vaaleihin. Tämän albaanien protestiliikkeen sinänsä odotetun menestyksen pelätään vaikeuttavan hallituksen muodostamista ja tulevia neuvotteluja Serbian kanssa.
Kosovo ja sen entinen emämaa ovat ulkovaltojen tuella aloittamassa neuvotteluja käytännön kysymyksistä, joskin serbiosapuoli haluaisi nostaa pöydälle myös Kosovon itsenäisyyden.
Vetëvendosja on vuosien mittaan vastustanut niin YK:n ylläpitämää Unmik-hallintoa, sen jälkeistä EU:n vetämää Eulex-operaatiota kuin Ahtisaaren kehittelemää valvottua itsenäisyyttäkin. Liike vaatii nimensä mukaisesti Kosovon täydellistä itsemääräämisoikeutta ja sen mukana myös oikeutta yhdistyä Albaniaan.
Neljättä sijaa pitää AAK-puolue (Allianssi Kosovon tulevaisuuden puolesta) 11 prosentin kannatuksella. Puolueen toimintaa on haitannut se, että sen johtaja Ramush Haradinaj on ollut uudelleen pidätettynä Haagissa sotarikossyytteiden vuoksi. Toisaalta puolue sai riveihinsä Ukë Rugovan, Kosovon edesmenneen presidentin Ibrahim Rugovan pojan.
Äänikynnyksen ylitti myös liikemies Behgjet Pacollin johtama AKR-puolue (Uuden Kosovon Allianssi) 7 prosentin äänisaaliilla. Pacollin meriitiksi katsotaan monet Kosovon saamat itsenäisyystunnustukset, erityisesti tavallisille kansalaisille lähes tuntemattomilta pikkuvaltioilta.
Kosovon tunnustaneita valtioita on tällä hetkellä 72. Luku ei ole syksyyn mittaan juurikaan kasvanut, vaikka Kansainvälinen tuomioistuin alkusyksystä määritti Kosovon itsenäisyysjulistuksen kansainvälisen oikeuden mukaiseksi.
Äänikynnyksen alle jäivät LDK-puolueesta eronnut Dardanian Demokraattinen Liitto (LDD) ja toinen uusi albaanipuolue, FER (Uusi henki).
Ongelmia pohjoisessa
Kosovon vähemmistöjä äänikynnys ei koske, ja niille on varattu parlamentin 120 paikasta 20 paikkaa, joista 10 serbeille.
Peräti 65 prosentin äänestysaktiivisuus saavutettiin turkkilaisenemmistöisessä Mamushan kunnassa. Muut etniset ryhmät eivät olekaan boikotoineet vaaleja Kosovon itsenäisyyttä vastustavan serbivähemmistön tavoin.
Vaalien alla eräs serbipoliitikko laski, että jos kaikki serbit äänestäisivät, Kosovossa voisi olla jopa serbipresidentti. Prishtinan liepeillä sijaitsevan Graçanican serbikunnan äänestysprosentti nousikin varsin korkealle, 41 prosenttiin. Sen ansiosta serbit saattavat päästä vaa’ankieliasemaan hallitusta muodostettaessa.
Sitä vastoin Pohjois-Kosovon serbialueilla äänestys jouduttiin keskeyttämään iltapäivällä turvallisuussyistä, eikä aktiivisuus ollut silloinkaan kuin 1–6 prosentin luokkaa.
Vaaliaamuna viivästystä aiheuttivat vialliset ultraviolettilamput, joilla piti tarkastaa äänestämässä käyneiden henkilöiden sormeen suihkutettu merkintäaine. Ongelmana oli yhä myös aiemmissa vaaleissa esiintynyt ”perheäänestys”, jossa perheenpää äänestää muiden perheenjäsenten puolesta tai toimii näiden ”vaaliavustajana”.
Vakavimpia vaalirikkomuksia epäillään Skenderajin ja Drenasin kunnissa, joissa äänestysvilkkaudeksi ilmoitettiin huimat 80–90 prosenttia. Vastaaviin lukuihin päästiin vain 1990-luvun vaaleissa, joissa albaanit protestoivat silloista serbihallintoa vastaan. Skenderaj ja Drenas olivat Kosovon vapautusarmeijan ydinaluetta ja nykyisellään PDK-puolueen vahvaa kannatusaluetta.
Hankalat hallitusneuvottelut
Pääministerin mandaattinsa uusineen Hashim Thaçin (PDK) vaalilupauksia ovat kosovolaisten viisumivapaus Schengen-maihin sekä EU:n, Naton ja YK:n jäsenyys. Sisäpoliittisena tavoitteena toistuu sosiaalisten ja taloudellisten olojen kohentaminen, missä riittääkin tekemistä maassa, jossa köyhyys ja työttömyys koskettavat edelleen jopa puolta kansalaisista.
Hallitusneuvotteluista enteillään vaikeita, sillä PDK pyrkinee LDK:n sijaan muodostamaan hallituksen pienempien puolueiden tuella. Lopulliset vaalitulokset saadaan sen jälkeen, kun jätetyt valitukset on käsitelty ja myös ulkomailla asuvien kosovolaisten äänet laskettu.
uutiskirje 