Argentiinan entinen diktaattori Jorge Videla tuomittiin keskiviikkona elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Videla oli maata vuosina 1976–1983 hallinneen verisen sotilasjuntan johtaja.
Niin sanotun likaisen sodan aikana kymmenettuhannet ihmiset katosivat ja saivat surmansa. Sotilasdiktatuurin poliittisia vastustajia suljettiin salaisiin kidutuskeskuksiin ja vangit eliminoitiin öisin suoritetuilla ”kuolemanlennoilla”, joilla uhrit heitettiin lentokoneesta mereen.
Videla tuomittiin elinkautiseen jo vuonna 1985, mutta maan silloinen presidentti Carlos Menem (1989–99) armahti hänet muiden diktatuurin sotilasjohtajien kanssa viiden vuoden kuluttua tuomion langettamisesta. Menem perusteli armahtamispolitiikkaansa ”maan yhtenäisyyden palauttamisella”, vaikka menettely herätti suurta kritiikkiä kansalaisten keskuudessa.
Videla tuomittiin keskiviikkona Argentiinan Córdobassa 31 vangin kidutuksesta ja murhista vuonna 1976. Heinäkuussa alkanut oikeudenkäynti oli ensimmäinen useista 85-vuotiasta ex-diktaattoria vastaan vireillä olevista syytteistä.
Tuomiota luonnehdittiin ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta historialliseksi sekä osoitukseksi siitä, ettei sotilasvallankaappauksia enää hyväksytä Etelä-Amerikassa.
Uhrien omaiset
iloitsivat tuomiosta
Valtavat ihmismäärät odottivat tuomion julistamista oikeustalojen ulkopuolella niin paikan päällä Córdobassa kuin pääkaupungissa Buenos Airesissa, jossa oikeudenkäyntiä seurattiin suorana. Ihmisjoukot koostuivat diktatuurin aikana omaisensa kadottaneista, tapettujen lapsista ja vanhemmista sekä ihmisoikeusjärjestöjen edustajista.
Paikalla olivat odotetusti myös Plaza de Mayon isoäidit, jotka olivat ehdolla tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinnon saajiksi. Järjestö on auttanut satoja diktatuurin aikana omaisensa kadottaneita löytämään sukulaisensa sekä vaatinut pitkään ja sinnikkäästi diktatuurin johtajien tuomitsemista ja rankaisemista.
Järjestö sai alkunsa diktatuurin aikana kaapattujen nuorten äideistä, jotka kokoontuivat presidentin palatsin eteen vaatimaan lastensa palauttamista.
Usea opiskelijatyttö oli vangiksi joutuessaan raskaana. Heidät pidettiin elossa lapsen syntymään saakka, jonka jälkeen vastasyntynyt annettiin adoptioon.
Nyt isoäitien järjestö pyrkii löytämään näitä sotilasdiktatuurin aikana kadonneita lapsenlapsiaan. Tällä hetkellä järjestö on onnistunut palauttamaan identiteetin reilulle sadalle lapsenlapselle.
Tuomion julistaminen otettiin suurella ilolla vastaan sotilasdiktatuurin uhrien omaisten ja kidutuskeskuksista hengissä selvinneiden keskuudessa.
Jorge Videla joutuu loppuelämäkseen tavalliseen vankilaan, kun taas samassa yhteydessä tuomittu toinen sotilasjohtaja Luciano Benjamín Menéndez passitettiin lääkärintarkastukseen, sillä hän oli vedonnut oikeudenkäynnin yhteydessä huonoon terveydentilaansa.
Videlan ja Menéndezin lisäksi tuomio luettiin 28 muulle sotilasdiktatuurin johtohenkilölle.
Sotilaiden
verinen diktatuuri
Videlan johtama sotilasjuntta kaappasi Argentiinassa vallan 24. maaliskuuta 1976. Vallankaappaukseen osallistuneista sotilashenkilöistä monet olivat saaneet koulutuksensa Yhdysvaltojen rahoittamassa, Panamassa sijainneessa sotakoulussa. 29. maaliskuuta Videla nousi Argentiinan de facto presidentiksi ollen virassa vuoteen 1981 saakka.
Sotilasjuntta loukkasi argentiinalaisten ihmisoikeuksia räikeästi ja systemaattisesti. Juntta pyrki eliminoimaan poliittiset vastustajansa laittomilla pidätyksillä, kidutuksilla ja murhilla. Vastustajat koostuivat pääosin opiskelijoista, ay-aktiiveista ja työläisistä.
Juntta perusteli politiikkaansa halulla eliminoida Neuvostoliiton ja sen latinalaisamerikkalaisen liittolaisen Kuuban vaikutus Argentiinaan.
Viimeinkin paha
sai palkkansa
Sotilasjuntan aikainen poliittinen eliitti sai pitkään olla vapaalla jalalla vailla rangaistusta menneiden vuosikymmenien hirmuteoistaan.
Useat juntan kanssa läheisissä väleissä olleet tahot ovat edelleen yhteiskunnallisesti merkittävissä asemissa, mikä on auttanut entisiä sotilasjohtajia välttämään tuomioita. Muun muassa Argentiinan edelleen suurin mediakonserni Clarín sai diktatuurin myötä monopolin maan lehtipaperipainoon. Clarínin omistajalla Ernestina Herrera de Noblella on ollut läheiset välit Videlaan ja sotilasjunttaan.
Vuonna 2006 vireillä oli oikeusprosessi diktatuurin aikana ihmisten kiduttamisesta vastannutta ja niistä päättänyttä sotilashenkilöä vastaan. Juttu raukesi, kun avaintodistaja katosi.
Itse itsensä puolustuksesta vastannut Videla totesi, ettei kadu mitään, ja katsoo toimineensa olosuhteisiin nähden parhaalla mahdollisella tavalla.
Entisen diktaattorin elinkautinen tuomio oli erittäin kauan ja hartaasti odotettu, ja se otettiin Argentiinassa sekä koko maanosassa suurella riemulla vastaan.
– Tämä palauttaa uskoani maani oikeusjärjestelmään, kommentoi eräs ex-diktaattorin oikeudenkäyntiä seurannut buenosairesilainen.
lehti 