Vielä vuonna 2003 piti kaksi kolmasosaa suomalaisista lääkäreistä informaatioteknologian vaikutuksia terveydenhuollossa pääosin myönteisinä. Erityisen myönteisenä ne koettiin tiedonsaannin ja tehokkuuden kannalta.
Lääkäripäivien yhteydessä maanantaina julkistettu, laatuaan ensimmäinen laajasti potilastietojärjestelmiä koskeva tutkimus kertoo kuitenkin, että tänään lääkärit suhtautuvat erittäin kriittisesti entistä kattavammin tuon jälkeen käyttöön otettuihin potilastietojärjestelmiin.
Paperikertomuksista
varastotavaraa
Potilastietojärjestelmiä on Suomessa otettu käyttöön eri tahtia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Jälkimmäisissä sähköisten tietojärjestelmien kattavuus ylitti 50 prosenttia jo vuonna 1998 ja oli kuusi vuotta myöhemmin noussut 94 prosenttiin. Julkisen sektorin sairaaloissa saavutettiin täysi kattavuus jo vuonna 2007. Näin sähköinen potilastiedon dokumentointi on tehnyt paperisista kertomuksista nopeasti historiallisen tiedon varastotavaraa.
Lääkärit kokevat tuoreimmankin tutkimuksen mukaan myönteiseksi tiedon saatavuuden oman organisaation sisällä, mutta puuttumaan jäivät tietotekniikan mahdollistamat lisäarvopalvelut, kuten lääkitysvirheiden torjunta, määräysten perillemenon seuranta.
Tavoitteet
saavuttamatta
Tutkimuksen kohteena olivat kaikki maassa potilastyötä tekevät lääkärit. Näistä lähes 4 000 (yksi kolmasosa kohdejoukosta) vastasi sähköisenä tehtyyn kyselyyn. Vastanneista kaksi kolmasosaa työskentelee julkisen sektorin sairaaloissa tai terveyskeskuksissa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lääkäreiden näkemykset käyttämiensä potilastietojärjestelmien tuottamasta tuesta potilaan hoidolle eri toimintaympäristöissä.
Tietojärjestelmien rakentamisen tavoitteena on tehostaa lääkärien työtä. Nyt julkistettu tutkimus osoittaa, että tavoite ei ainakaan tähän mennessä ole toteutunut. Potilastietojärjestelmät eivät tue lääkärin työtä tavoitellulla tavalla, vaan niiden toimivuuteen ja käytettävyyteen liittyvät puutteet saattavat aiheuttaa jopa riskitilanteita potilaan hoidossa. Tutkimuksen päätelmissä todetaan potilaan turvallisuuteen liittyviä ongelmia ilmenneen huolestuttavan paljon.
Aika potilastyölle
vähenee
Lääkärien vastausten mukaan puutteita on lähes kaikissa käytössä olevissa potilastietojärjestelmissä. Sairaaloiden lääkäreistä joka kymmenes antoi käyttämälleen järjestelmälle heikoimman mahdollisen kouluarvosanan. Kriittisimpiä olivat vuodeosastoilla ja päivystyksessä työskentelevät lääkärit. Tyydyttävä seitsemän oli arvosanan keskiarvo kaikkien tutkimuksessa mukana olleilta.
Lääkäreillä on kokemuksia koko järjestelmän kaatumisesta, käyttökatkoksista. Heitä ärsyttävät myös toimintojen hitaus ja tietojen katoaminen. Noin kolmannes vastaajista ilmoitti havainneensa kirjattujen tietojen hävinneen tietojärjestelmistä.
Kaikkein sujuvimpienkin järjestelmien käyttäjistä suurin osa pitää suurena ongelmana sitä, että sähköiset järjestelmät vievät aikaa potilastyöltä.
Suurin osa tutkimukseen vastanneista sairaalalääkäreistä arvioi, ettei potilastietojen haku, kirjaaminen tarkastaminen ja muokkaaminen ole sujuvaa.
Heistä moni hyväksyi väittämän ”järjestelmän virheellinen toiminta on aiheuttanut tai oli ollut vähällä aiheuttaa potilaalle vakavan haitan”.
Lääkärit mukaan
kehitystyöhön
Erityisesti sairaalalääkärit pitävät myös työn tehostamista varten rakennettujen tietojärjestelmien vaativan toimintatapoja, jotka eivät ole lääkärin työssä luontevia.
Epätyydyttävään tilanteeseen on tutkimuksen tekijöiden mielestä yhtenä tekijänä vaikuttanut se, että lääkäreiden panos tietojärjestelmien kehittämisessä on jäänyt liian vähäiseksi. Tarpeelliseksi osoittautuneessa kehittelytyössä tulee järjestelmien käyttäjien mielipiteet ottaa huomioon nykyistä paremmin.