Hallitus jatkoi tietynlaista kuurupiiloaan nykyisen eduskunnan viimeisenä istuntopäivänä. Välikysymyskeskustelussa pääministeri Mari Kiviniemeltä (kesk.) ei edelleenkään saatu riittävän selkeää vastausta siihen, mihin hallitus on lopulta sitoutunut.
Viime viikon lopulta alkaen pääministeri on toistellut ihan toisenlaista viestiä, kuin mitä muualla Euroopassa on kerrottu. Pääministeristä poikkeavaa viestiä on kertonut myös hallituspuolue RKP:n europarlamentin jäsen.
Euroopan maiden vakauttamisneuvotteluissa Suomi on jo aiemmin sitoutunut kahdeksan miljardin (8 000 000 000) euron takausvastuisiin. Kiviniemen hallitus on nyt ollut valmis kaksinkertaistamaan tämän summan. Euroopasta tulevan tulkinnan mukaan hallitus on sitouttanut Suomen näin tekemään. Viimeisiään vetelevä hallitus näyttää samalla sitoneen huhtikuussa valittavan uuden eduskunnan ja vaalien jälkeen asetettavan hallituksen kädet.
Samassa EU:n huippukokouksessa esillä oli tukien lisäksi kilpailukykysopimuksen nimellä kulkeva ehdotus. Siitä hallitus haluaa kokonaan vaieta. Vaikka hallitus yrittää vähätellä, niin tuon sopimuksen perimmäinen tarkoitus on puuttua jäsenmaiden työmarkkinoiden toimintaan, eläkejärjestelmiin ja verotukseen eli käytännössä viedä EU:ta kovaa vauhti kohti liittovaltiota.
Suomalaisen veronmaksajan kannalta ei ole yhdentekevää, sitoutuuko Suomi miljardien laina- ja takausjärjestelyihin samaan aikaan, kun vaaditaan suuria säästöjä julkiseen talouteen, jotka toteutuessaan heikentävät rajusti niin palveluja kuin etuuksiakin.