Argentiinassa muistetaan torstaina 35 vuotta sitten alkanutta julmaa diktatuuria. Kuusivuotisen sotilasjuntan aikana ihmisoikeusloukkaukset olivat jokapäiväisiä, ja usean diktatuurin aikana kadonneen kohtalo on yhä selvittämättä. Ihmisoikeusjärjestöt vaativat valtiolta ”muistamista, totuutta ja oikeutta”.
Oikeusprosessit juntan julmuuksia toteuttaneita henkilöitä vastaan ovat vasta lähivuosina johtaneet tuomioihin. Ihmisoikeusloukkaukset otettiin uudelleen käsittelyyn, kun Argentiinan parlamentti vuonna 2003 mitätöi presidentti Carlos Menemin 1990-luvulla tekemän päätöksen armahtaa diktatuurin aikaiset rikolliset ”kansallisen yhtenäisyyden” nimissä.
Tuomioilla on kiire, sillä tähän mennessä jo 273 yhteensä 1 706:sta kidutuksiin, kidnappauksiin ja tappoihin osallistuneesta syytetystä on kuollut vanhuuteen.
Viime joulukuussa ex-diktaattori Jorge Videla viimein tuomittiin 196:n muun juntan aikaisiin rikoksiin osallistuneen kanssa. Helmikuussa alkoi puolestaan oikeudenkäynti, jossa käsitellään diktatuurin aikaisia vauvaryöstöjä.
”Viimeisen uhrin”
kohtalo selvittämättä
Argentiinan ihmisoikeusjärjestöt järjestävät torstaina massiivisen marssiin kongressiaukiolta presidentinpalatsin, Casa Rosadan edustalle.
Yhdeksi näkyvimmistä tavoitteista on nostettu ”diktatuurin viimeisen uhrin”, rakennustyömies Jorge Lópezin kohtalon selvittäminen. López katosi vuonna 2006 ollessaan avaintodistajana jutussa, jossa syytettyinä oli diktatuurin aikaisiin julmuuksiin osallistuneita.
Buenos Airesissa on järjestetty näinä päivinä useita keskustelutilaisuuksia diktatuuriin liittyen. Esillä on ollut valtioterrorismi ja etenkin sen harjoittamiseen perustunut Plan Cóndor.
Tällä nimellä kutsuttiin ohjelmaa, jolla koordinoitiin Etelä-Amerikan eteläpuolen – Chilen, Argentiinan, Paraguayn, Uruguayn, Bolivian ja Brasilian – sotilasdiktatuurien hallintaa 1970–80-luvuilla.
Plan condoria johti maiden sotilasjunttien kanssa Yhdysvallat ja CIA. Ohjelma toteutti niin sanottua Trumanin oppia, jonka tavoite oli estää kommunismin – ja sen varjolla minkä tahansa vasemmistolaisen tai muun Yhdysvaltain etujen kanssa ristiriidassa olevan kehityksen – leviämistä maailmassa.
Etnisten ryhmien
kärsimykset esillä
Myös Etelä-Argentiinassa Nehuquén kaupungissa järjestetään tapahtumia diktatuurin julmuuksien muistoksi. Pitkään syrjityssä asemassa niin Argentiinassa kuin Chilessäkin ollut mapuche-kansa muistutti lehdistötiedotteessaan, että juuri mapuchet etnisenä ryhmänä kohtasivat eniten vainoa sotilasjuntan kaudella.
Mapuchet muistuttivat tiedotteessaan, että vaikka nykyinen hallinto onkin antanut sankariaseman ihmisoikeusjärjestöille, kuten Plaza de Mayon äideille ja isoäideille, on se kääntänyt selkänsä etnisten ryhmien kokemalle kärsimykselle diktatuurin aikana.
Kenraali ei kadu
määräämiään murhia
Keskiviikkona saatiin yksi tuomio lisää, kun Pohjois-Argentiinassa Tucumanin kaupungin oikeusistuin tuomitsi diktatuurin aikaisen armeijan ylipäällikön Luciano Menéndezin kuudenteen elinkautiseen rangaistukseen. Kenraali Menéndez tuomittiin juntan aikaisista murhista.
Tucumanissa istuntoa seuranneen lähteen mukaan Menéndez passitetaan tavalliseen vankilaan. Useat tuomitut ovat saaneet erikoiskohtelua heikkoon terveydentilaansa tai korkeaan ikäänsä vedoten.
Menéndez tuomittiin viiden peronistiliikkeen jäsenen murhan määräämisestä. Toukokuussa 1976 Menéndezin joukot tunkeutuivat asuntoon, jossa he surmasivat María Niklisonin, Fernando Saavedra Lamasin, Juan Carlos Menesesin, Atilio Brandsenin ja Eduardo Gonzalez Pazin. Yksi uhreista pääsi pakenemaan asunnosta, mutta joutui saman iskuryhmän murhaamaksi läheisessä kirkossa.
Kaksi vuotta sitten Menéndez kommentoi sotilasvallankaappausta ”onnistuneeksi välineeksi välttää marxilainen vallankumous”. Hän lisäsi tuolloin myös, ettei kadu mitään, ei edes määräämiään murhia.