New Yorkissa kolmatta kertaa järjestetty Left Forum on Yhdysvaltain vasemmiston suurin kokoontuminen. Kolmipäiväinen konferenssi kokosi viime viikonvaihteessa satoja puhujia ja tuhansia osallistujia.
Erityisen paljon keskustelua Left Forumissa herättivät Wisconsinin tapahtumat. Wisconsinissa tuhannet ihmiset valtasivat osavaltion parlamenttirakennuksen lähes kahdeksi viikoksi. Suomessa vähän uutisoitu tapahtumaketju on suuri toivonkipinä Yhdysvaltain vasemmistolle.
Protestin taustalla oli suuttumus kuvernööri Scott Walkerin lakiesitykseen, joka tekee julkisen sektorin työläisten ay-toiminnan ja liittotason neuvottelut käytännössä mahdottomaksi.
”Mitä tapahtuisi jos New Yorkin kotiapulaiset menisivät lakkoon. Kaupunki pysähtyisi täysin.”
– Tämä oli vuosikymmeniin ensimmäinen tapaus, jossa tavalliset keskiluokkaiset ihmiset lähtivät barrikadeille. Monet kertoivat inspiroituneensa Kairon tapahtumista, kuvasi paikalla ollut toimittaja Laura Flanders.
Monet toivovat, että Wisconsin edustaa käännekohtaa Yhdysvaltojen uusliberalisaatiossa, ja että samanlaista vastarintaa tullaan näkemään enemmänkin. Suhtautuminen ”tavallisten ihmisten kapinaan” on kuitenkin kaksijakoista.
– Mitä olisi tapahtunut, jos mielenosoittajat olisivat olleet mustia tai latinoja? Luultavasti poliisi olisi käyttänyt väkivaltaa, ja olisiko tapaus marginalisoitu täysin, kyseli ay-aktiivi Bill Fletcher jr.
Finanssikuplan jälkeen
Toisaalta Yhdysvalloissa ajat ovat huonot. Left Forumin monissa keskusteluissa todettiin, ettei politiikan kurssi ole muuttunut finanssikuplan jälkeen. Myös työttömyysaste on pysynyt erittäin suurena.
– Sen sijaan, että olisi ryhdytty pilkkomaan pankkeja, esimerkiksi Bank of American on annettu kasvaa yritysfuusioilla, Richard D. Wolff selitti.
– Samaan aikaan neljäsosa maan teollisesta kapasiteetista ei ole käytössä. Tässä tilanteessa tarvittaisiin merkittävää hallituksen väliintuloa.
Wolff on kiertänyt maata puhumassa tarpeesta luoda firmoja, joissa työläiset itse muodostaisivat johtokunnan. Wolffin mukaan tällainen yritysmalli auttaisi vaihtoehdottomuuden tunteesta kärsiviä amerikkalaisia näkemään, miten yrityksen voi organisoida toisin.
Vihreä ay-aktiivi Sean Sweeny vaati myös hallituksen taloudellista aktiivisuutta. Esimerkiksi ekologisesta rakennemuutoksesta puhuvat kaikki, mutta se ei toteudu kunnolla ilman julkisia panostuksia. Tällä hetkellä keskitytään yksityisen pääoman kanavoimiseen.
Toisessa keskustelussa ekonomisti Fred Moseley esitteli tilastoja, joissa todellinen työttömyysaste, johon lasketaan vasten tahtoaan alityöllistetyt, on 23,9 prosenttia. Virallinen luku on alle puolet tästä.
Uudet organisaatiot
Yhdysvaltain vasemmisto on tottunut toimimaan ilman suurta poliittista organisaatiota. Organisoituminen olikin esillä useissa Left Forumin keskusteluissa, esimerkiksi ”kolmansien puolueiden” entisten ehdokkaiden keskustelussa.
Realiteetteja on kuitenkin vaikea ohittaa: vaalijärjestelmä luo vasemmistolaiselle puoluepolitiikalle ylipääsemättömiä esteitä.
Kuitenkin samaan aikaan ay-liike on kyennyt saavuttamaan konkreettista menestystä. Esimerkiksi kotiapulaisten liiton Ai-Jen Poo oli kertomassa siitä, kuinka he saivat painostuksella aikaan ensimmäiset kotiapulaisten työoloja koskevat lait. Useimmat kotiapulaiset ovat erittäin haavoittuvassa asemassa olevia siirtolaisia.
Työ lähti nollapisteestä: ensin oli selvitettävä, missä New Yorkin arviolta 200 000 kotiapulaista työskentelee ja kerrottava heille liitosta. Tämä olisi ollut mahdotonta, elleivät talojen ovimiehet olisi tarjonneet spontaanisti apuaan.
– Ovimiehet liittyivät tukemaan kampanjaa, koska he näkevät päivittäin väärinkäytökset, joiden kohteeksi nämä ihmiset joutuvat, Poo sanoi.
– Kuvitelkaa mitä tapahtuisi jos New Yorkin kotiapulaiset menisivät lakkoon. Kaupunki pysähtyisi täysin, visioi tunnettu maantieteilijä David Harvey samassa keskustelussa.
Luovat konstit
Paikalla oli myös tunnettu aktivistiryhmä Yes Men sekä muutamien vastaavien ryhmien edustajia. Amerikkalaiset aktivistit ovat onnistuneet usein merkittävästi muuttamaan asioita luovilla keinoilla.
Yes Menin viimeisin tempaus oli öljy-yhtiö Chevronin viherpesukampanjan muottiin tehty vastakampanja, jolla kiinnitettiin huomioon yhtiön aiheuttamaan ympäristövahinkoon Keski-Amerikassa.
Vastaavanlainen tempaus oli montrealilaisten aktivistien tuottama hämäysvideo, joka julkaistiin Ranskan ulkoministeriön osoitetta muistuttavalla sivulla. Ranskan ulkoministeriön edustajana uskottavasti esiintynyt aktivisti kertoi Ranskan korvaavan Haitin historialliset orjuusvelat.
– Ranskalaiset paitsi panikoivat täysin, joutuivat vaikeuksiin selittäessään, miksi eivät ole aikeissa maksaa. Tapaus nostatti paljon keskustelua historiallisista epäoikeudenmukaisuuksista, kertoi tempauksen suunnitellut aktivisti Laurence Fabre.
Nämä tempaukset tuntuivat innostavan monia. Yhdysvaltain vasemmisto saattaa olla elänyt ankeita aikoja, mutta aktiivit ovat luovia ja määrätietoisia. Yes Menin Andy Bichlbaumin sanoin heidän tehtävänsä on ”lopultakin vain kertoa totuus, vaikka se saattaa edellyttää omituisia keinoja”.
lehti 