Pintaa syvemmältä
Olin vastikään Tansaniassa reilun viikon ajan kouluttamassa paikallisia päätoimittajia ja toimituspäälliköitä internetin käytössä toimittajantyössä. Ulkoministeriön rahoittama kurssi oli osa suomalaisten journalistijärjestöjen Viestintä ja kehitys -säätiön Vikesin verkkokoulutushanketta tansanialaisille kollegoille.
Kurssiviikko oli intensiivinen, ja päivät vierähtivät nopeasti Dar es Salaamin kauppakorkeakoululla sijaitsevan kurssikeskuksen ilmastoidussa multimedialuokassa.
Suurin osa ajasta käytettiin tiedonhakuharjoituksiin ja tutustumiseen paikallisiin ja kansainvälisiin uutissivustoihin ja verkkoportaaleihin.
Monissa Afrikan maissa internetin käyttäjien määrä on kolminkertaistunut kolmen viime vuoden aikana.
Tansanialaisille toimittajille oli yllätys huomata, että Suomessa sekä presidentti että pääministeri ovat naisia. Ensimmäiset tiedot Japanin tsunamista saatiin luokkahuoneen valkokankaalle heijastetulta uutissivustolta.
Plagioimisen vaaroihin syvennyttiin hakemalla taustatietoja Saksan puolustusministerin tehtävästä eronneesta Karl-Theodor zu Guttenbergistä, jonka väitöskirja näyttäisi syntyneen pitkälti muista lähteistä kopioimalla.
Päätoimittajakurssin osanottajista vain kaksi tunsi entuudestaan verkkotietosanakirja Wikipedian.
– Luulin osaavani käyttää internetiä, mutta nyt huomaan, että olen ollut tietämätön. Tämä on erittäin hyödyllinen kurssi, tokaisi hallituksen päivälehden Daily Newsin toimituspäällikkö Deogratias Mushi ensimmäisen kurssipäivän päätteeksi.
Kurssin aikana tarkastelimme myös internetin käyttäjätilastoja eri maanosissa ja maissa. Tällä hetkellä lähes puolet maailman netinkäyttäjistä elää väkirikkaissa Aasian maissa, mutta käyttäjien määrä kasvaa nopeimmin Afrikassa. Monissa Afrikan maissa verkon käyttäjien määrä on kolminkertaistunut kolmen viime vuoden aikana.
Tansaniassa internetin käyttö on toistaiseksi kuitenkin vähäistä. Internet World Stats -sivuston mukaan vain noin joka 60:s tansanialainen käyttää verkkoa, kun esimerkiksi naapurimaassa Keniassa internetin käyttäjiä on neljä miljoonaa, kymmenen prosenttia koko väestöstä.
Syitä Tansanian vähäiseen internetin käyttäjien määrään on monia. Tansania kuuluu edelleen maailman köyhimpiin maihin, ja valtaosa väestöstä asuu maaseudulla vailla peruspalveluja. Ennen uuden laajakaistakaapelin tuloa reilu vuosi sitten yhteydet olivat koko maassa hitaat ja epäluotettavat, ja huonoilla yhteyksillä nettisivujen selaaminen on tuskallista.
Kun ei ole käyttäjiä, ei ole myöskään tarvetta tuottaa verkkoon kunnollista aineistoa. Jollei taas verkossa ole potentiaalisen yleisön kannalta relevanttia sisältöä, tavallisella kansalla ei ole konkreettista houkutusta opetella tietokoneen ja internetin käyttöä, puhumattakaan siitä, että siihen sijoittaisi rahaa.
Kenialaisilla kynnys ruveta käyttämään verkkoa on alhaisempi, sillä englanti on maassa valtakieli ja englanninkielistä aineistoa löytyy netistä paljon. Tansaniassa swahili on valtakieli ja englantia käytetään harvemmin. Toki Kenia on myös taloudellisesti kehittyneempi kuin eteläinen naapurimaa Tansania.
Verkkomediat ovat silti yleistymässä kovaa vauhtia. Kun vielä viisi vuotta sitten Tansaniassa vain yksi mediatalo julkaisi päivitettyä uutisaineistoa verkossa, nyt miltei kaikilla paikallisilla sanomalehdillä ja myös useilla sähköisillä medioilla on omat sivustonsa netissä, viimeisimpänä tulokkaana Tansanian yleisradio TBC.
Silti päätoimittajakurssin osanottajista vain yksi kertoi lukevansa paikallisia lehtiä verkosta – verkkosivuilla kun julkaistaan yleensä täsmälleen samat jutut kuin aamun printtilehdessä.
Tansanian suosituimpien verkkosivustojen Top 100 -listalta löytyykin vain muutama paikallinen mediasivusto: juorulehtiä julkaiseva Global Publishers sekä englanninkieliset päivälehdet The Citizen ja Daily News. Valtamediaa selvästi suositumpi oli Daily Newsin kuvajournalistin Issa Michuzin blogi, jolla hän julkaisee kuvia uutistapahtumista, poliitikoista ja julkkiksista.
– On selvää, että myös valtamedian täytyy keksiä uusia keinoja uutisten esittämiseen yleisölle, Mtanzania-lehden toimituspäällikkö Revocatus Makaranga totesi kurssin päätteeksi.
Hallituksen sanomalehden valokuvaaja Issa Michuzi aloitti oman bloginsa sattumalta Helsingissä ollessaan Tansanian virallisen delegaation mukana raportoimassa oikeudenmukaisempaa globalisaatiota ajaneen Helsinki-prosessin päätöskokouksesta Finlandia-talossa syksyllä 2005.
Michuzin ohella Tansaniassa on tänä päivänä kymmeniä aktiivisia bloggaajia. Vikesin aiemmalla verkkojournalismin kurssilla mukana ollut toimittaja Jiang Alipo julkaisee blogissaan lukijoiden lähettämiä kuvia vauvoista ja pienistä lapsista. Muotitoimittaja Shamim Mwashan blogissa voi ihailla paikallisen muotiliikkeen uusimpia naisten juhlakenkiä.
Nimimerkki Gloria Twiga avasi vuosi sitten Why work when you can sit -blogin, joka kiinnittää huomiota hallituksen ja ulkomaisten järjestöjen maksamiin suuriin kokouspalkkioihin ja päivärahoihin.
Eräät kenialaiset blogit ovat jo maailmankuuluja esimerkkejä innovatiivisesta kansalaisjournalismista.
Mzalendo-blogi perustettiin maan edellisten vaalien alla julkaisemaan tietoa maan parlamentin ja kansanedustajien toiminnasta – tai sen puutteista.
Etnisiin levottomuuksiin päättyneiden vaalien jälkeen joukko bloggaajia käynnisti Ushahidi-sivuston, jonne lukijat saivat lähettää tietoja uusista väkivaltaisuuksista ja avuntarpeesta. Yhteenotoista ilmestyi karttasivulle liekin kuva, jota klikkaamalla löytyi lisätietoa.
Myöhemmin sivustoa on sovellettu muun muassa Haitin avustustyössä maanjäristyksen jälkeen ja kartoittamaan rikollisuutta Atlantassa Yhdysvalloissa.
uutiskirje 