Tuulia Ahon Urpukas kuljettaa lukijaa muinaissuomalaisessa ja monin paikoin salaperäisessä maisemassa.
Urpukas on fantasiateos, jossa vanhat skandinaaviset myytit sekoitetaan helpommin tunnistettavaan menneeseen.
Itse Urpukas on hallava, puoliksi haltia, puoliksi ihminen. Kuparinvalajan poika on oppinut valamisen taidon isältään ja saanut tarkat vaistot ja aistit edesmenneeltä äidiltään.
Urpukas on fantasiateos, jossa vanhat skandinaaviset myytit sekoitetaan helpommin tunnistettavaan menneeseen.
Teoksena Urpukas puhuu metsien ja luonnon puolesta, erilaiset puiden, kivien ja soiden haltiat ohjaavat henkilöiden valintoja.
Tarinan alussa kyläläiset päättävät kaataa suuren puun kanootiksi. Teollaan he tulevat suututtaneeksi Haapikkaan, joka kiroaa koko kylän. Suovilun iskiessä kaikki ovat toivottomia, avun haku läheisestä kaupungistakin osoittautuu virheeksi. Kaupunkilaiset tahtovat polttaa kylän asukkaineen maan tasalle.
Ihmisten vieroksuma Urpukas muuttuu hetkessä toivotuksi henkilöksi, joka lähetetään hakemaan rohtoa suomunkaiskansalta, syvältä suosta. Matkakumppaneikseen poika saa Pajuttaren, joka on haltia ja Yöperhon, tytön, jolla on näkemisen lahja.
Suomunkaiskansa lupaa kyläläisille apunsa, mutta sillä on kova hinta.
Urpukas kuljettaa lukijaa vakaasti aikuisuutta kohden, mutta mukaan sekoitetut vihreät sävyt pitävät tarinan tuoreena. Tekstillisesti teos on mukavasti kirjoitettua, yksityiskohdilla leikittelevää.
Tuulia Aho: Urpukas. WSOY 2011. 186 sivua.
uutiskirje 
