Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään (sd.) mukaan ongelmat eivät muutu, vaikka kokoomus ja sosialidemokraatit näyttävät nyt muodostavan hallituksen rungon ja vaalivoittaja perussuomalaiset jää sen ulkopuolelle.
– On saatava kasvustrategia, työllisyys nousuun, torjuttava syrjäytymistä, löydettävä ratkaisuja valtiontalouden ongelmiin, uudistettava verotusta, turvattava julkiset palvelut ja saatavat työurat pitenemään. Suomella pitää olla myös uskottava EU-politiikka. On hyvä, että Kokoomus ja SDP löysivät ratkaisun eurotukipaketeista. Veronmaksajien ja palkansaajien kannalta on tärkeää, että Suomen tukirahat ovat mahdollisimman turvassa. On myös hyvä, että Suomi vaatii aktiivisesti kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa, sanoi Mäenpää torstaina STTK:n edustajistossa.
– Myös Suomen luotettavuudesta on pidettävä huolta, muuten meidät hukka perii. Siksi Suomen on saatava hallitus, joka istuu koko vaalikauden, Nyt tarvitaan työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteistyötä, jotta selviämme, muistutti Mäenpää
Vaalivoittajaa kunnioitettava
Hän painotti, että perinteistä puoluekarttaa muovanneet eduskuntavaalit tekevät hallitusneuvotteluista hankalat.
– Perussuomalaiset saivat roiman vaalivoiton. Voittoa ja valittuja edustajia pitää kunnioittaa, sillä heillä on kansan valtakirja. On kuitenkin perusteltua sanoa, että politiikka on vaarassa kriisiytyä.
STTK ei ottanut kantaa hallituspuolueiden linjauksiin, mutta pääsihteeri Leila Kostiaisen (sd.) mukaan perussuomalaisten työelämänäkemykset olivat ainakin puolueen vaaliohjelman mukaan lähempänä ay-liikettä kuin kokoomuksen näkemykset.
– Miten se olisi toteutunut hallituksessa, jää nyt näkemättä, sanoi Kostiainen
Palkansaajat kriisissä
Mäenpää kritisoi palkansaajajärjestöjen yhteistyötä. SAK.n kanssa STTK ei kuitenkaan ryhdy fuusioista keskustelemaan. Hänen mukaansa ongelmat kumpuavat tulopolitiikan jälkeisestä ajasta.
– Työnantajat ovat kyenneet parempaan sisäiseen koordinaatioon kuin palkansaajat. Palkansaajapuolella kukin ala ja jopa yksittäiset liitot ovat hoitaneet edunvalvontaa hajautuneesti vailla yhteistä tavoitteenasettelua. Vastakkainasettelua on esimerkiksi yksityisen ja julkisen sektorin välillä ja myös työrauhaa on koeteltu, Mäenpää luettelee.
Koordinaation löydyttävä
Työmarkkinajärjestöt ovat valmistelleet hallitusneuvotteluja varten yhteisiä linjauksia, joilla pyritään vastaamaan suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin kuten työurien pidentämiseen. Osassa on onnistuttu, osassa ei.
– Jos yhteisiä esityksiä ei saada aikaan, esitän, että uusi hallitus käynnistäisi neuvottelut työmarkkinaosapuolten kanssa laajan työllisyys- ja kasvustrategian aikaansaamiseksi.
– Suomi on niin isojen haasteiden edessä, että talous- ja työllisyyspolitiikan koordinaatio on löydettävä uudelleen. Tupoja ei tehdä, mutta liittokohtaisen sopimustoiminnan tueksi pitää rakentaa yhteinen palkkaraami, joka rakentuu kansantalouden ja vientiteollisuuden kilpailukyvyn varaan. Keskusjärjestöjen tehtävä on määritellä raami ja keskustella poliittisen päättäjän kanssa talouspolitiikan linjoista siten, että yritysten kilpailukykyvaatimukset ja palkansaajien ostovoimatavoitteet voidaan yhdistää, sanoi Mäenpää.
uutiskirje 
