Akavan puheenjohtajan Matti Viljasen mukaan Euroopan unionin on nostettava koulutusta, tutkimusta ja innovaatioita koskevia tavoitteitaan nykyistä kunnianhimoisemmiksi. Komissio antaa tänä kesänä esityksensä EU:n lähivuosien budjetin kehyksiksi. Nykyisessä budjetissa osaamismenojen osuus on vain kymmenesosa kaikista menoista.
– Tällaisilla panostuksilla EU hiipuu nousevien talousmahtien puristuksessa. EU:n budjetin koulutus-, tutkimus- ja innovaatiomenojen osuus on kaksinkertaistettava seuraavina vuosina, vaati Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen Euroopan palkansaajien keskusjärjestön ETUC:n kongressissa Ateenassa.
Akavan tuore jäsentutkimus osoittaa, että akavalaiset tukevat selvästi tällaista EU:n budjetin reipasta muutosta jopa muiden menojen kustannuksella.
– Euroopan kilpailukyky paranee, uusia ja parempia työpaikkoja syntyy ja hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää, kunhan osaamisen merkitys ymmärretään, Viljanen sanoo.
EU-tason lisäksi reivausta tarvitaan kansallisella tasolla. EU:n tavoitteiden mukaan kunkin jäsenmaan pitäisi panostaa vähintään 3 prosenttia bruttokansantuotteestaan tutkimusmenoihin. Vain harvat maat ovat yltäneet tähän, ja keskimäärin 3 prosentista ollaan valitettavan kaukana.
Useimmille maille haaveeksi jäänyt kolme prosenttiakin on liian alhainen taso. Työpaikkoja luovat uudet taloudet, kuten esimerkiksi Etelä-Korea, tähtäävät paljon korkeampiin lukuihin.
-Eurooppalaista hyvinvointivaltiota ei rakenneta halpatyövoimalla, vaan huipputuotteilla ja -osaamisella. Siksi EU:n tutkimusmenoja koskevan tavoitteen tulisi olla 4 prosenttia bruttokansantuotteesta, Viljanen painottaa.
– Koulutuksen laatuun on kiinnitettävä huomiota nykyistä enemmän. EU-maiden ongelma on myös tutkimustiedon hyödyntämisen alhainen taso verrattuna Yhdysvaltoihin tai Japaniin, Viljanen huomauttaa.
Tiedon hyödyntämisen tason ja tehokkuuden nosto loisi Viljasen mukaan myös työpaikkoja.
uutiskirje 
