Maanantaina julkaistussa Akavan järjestötutkimuksessa 2011 lähes puolet (46 prosenttia) akavalaisten liittojen jäsenistä katsoo, että Akava on onnistunut hyvin tai kiitettävästi edunvalvonnassa. Vuonna 2006 tätä mieltä oli joka viides.
– Etujensa ajamiseen ovat tyytyväisimpiä alle 35-vuotiaat akavalaiset ja yksityisellä sektorilla työskentelevät. Akavalle hyvän tai kiitettävän arvosanan antoivat useammin naiset kuin miehet, sanoo Akavan järjestöyksikön johtaja Risto Kauppinen.
Hän arvioi, että myönteinen kehitys voi olla tulosta Akavan entistä aktiivisemmasta tavasta ajaa korkeasti koulutettujen asiaa omilla kannanotoilla. Tupo-kauden päättyminen lienee tuonut edunvalvonnan konkreettisemmin lähelle jäsenkuntaa. Se on antanut Akavalle paremman mahdollisuuden viedä eteenpäin korkeasti koulutettujen erityiskysymyksiä, ja Akavan asiantuntemus on päässyt paremmin esille.
Akavaan uskotaan
Neljännes akavalaisista uskoo oman keskusjärjestönsä vaikutusvallan kasvuun lähivuosina. Luottamus Akavan kasvavaan vaikuttavuuteen on vankistunut, sillä edellisessä järjestötutkimuksessa näin ajatteli 18 prosenttia vastaajista.
– Oma jäsenkunta luottaa Akavan vaikuttavuuden lisääntymiseen enemmän kuin muiden palkansaajakeskusjärjestöjen. Akavalaisten lukumäärä kasvaa, ja heidän merkityksensä Suomen menestyksen rakentamiselle on suuri, koska he työskentelevät työelämän avainpaikoilla. Tämän joukon näkemyksiä on yhä vaikeampi ohittaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, toteaa Kauppinen.
Tärkeimpänä Akavan työmarkkinapoliittisena tehtävänä akavalaiset pitävät palkkausjärjestelmien kehittämistä siten, että palkkataso heijastaa paremmin työn vaatimaa osaamista ja vastuuta sekä työn tuloksia. Palkansaajien ostovoiman kasvattaminen on akavalaisten mielestä toinen lähes yhtä keskeinen edunvalvontatehtävä.
Koulutuspolitiikassa Akavan on ennen kaikkea kamppailtava koulutuksen laadun parantamisen puolesta, sanovat akavalaiset. Akavan talouspoliittiseksi päätavoitteeksi vastaajat puolestaan nostivat julkisten palvelujen laadun ja tason edellyttämän rahoituksen varmistamisen.
Järjestäytyminen turvaa
Risto Kauppisen mukaan uusi järjestötutkimus vahvistaa Akavan aiempien selvitysten tuloksia siitä, että palkka- ja työsuhdeturva yhdessä ansiosidonnaisen työttömyysturvan kanssa ovat jäsenistölle merkittävimmät syyt kuulua akavalaiseen liittoon. Lähes yhtä tärkeänä vaikuttimena jäsenyydelle pidetään sitä, että se antaa yleistä turvaa.
Työnantajien ja työntekijöiden väliset erimielisyydet ovat tehokkaimmin ratkaistavissa työpaikoilla neuvotellen, uskoo kaksi kolmesta akavalaisesta. Käytännön toteutus työpaikkatason neuvotteluista saattaa kuitenkin usein olla hankalaa, sillä reilu neljännes vastaajista mainitsi, ettei työpaikalla ole luottamusmiestä tai vastaavaa henkilöstön edustajaa. Näiden vastaajien osuus oli lähes sama vuoden 2006 järjestötutkimuksessa.
lehti 