Hallitusneuvottelulähteiden mukaan yhteisen näkemyksen perusturvan kohentamisesta uskotaan olevan löydettävissä.
Kaikkien osapuolten ilmoittamasta valmiudesta huolimatta asiassa ei ole mahdollista onnistua, ellei ensin saada aikaan yksimielisyyttä kestävyysvajeesta. Kestävyysvajeella tarkoitetaan sitä prosenttiosuutta bruttokansantuotteesta, jolla katsotaan julkisen talouden kestävyyden olevan seuraavina neljänä vuotena taattavissa.
Näkemykset puolueiden välillä ovat alunperin olleet suuret. Vaihteluväli oli kokoomuksen viidestä prosentista Vasemmistoliiton 0,5 prosenttiin. Kokoomus lähtee valtiovarainministeriön ja Vasemmistoliitto Palkansaajien Tutkimuslaitoksen laskelmista. Lähentymistä sanotaan nyt tapahtuneen, mutta vieläkään ei olla lähellä yhteistä kantaa.
Ongelmana kirjavuus
Perusturvaa käsittelevässä hyvinvointipoliittisessa työryhmässä ollaan vastaavanlaisessa tilanteessa. Ensin on löydettävä yhteinen näkemys siitä, mistä perus- ja toimeentuloturvassa kaikkien mielestä on kysymys. Johtuen kirjavasta tukijärjestelmästä tekemistä on jo tässä.
Työryhmässä lähdetään tiettävästi siitä, että kestävyysvaje tulee jossakin määrin puremaan sen toimenkuvaan kuuluvia aloja. Siksi työryhmän asialistan alkupäässä on myös asioiden priorisointi.
Kytkös kiistan kohteena
Puolueiden etukäteen tiedossa olevien kannanottojen perusteella on odotettavissa, että työttömien peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan välisestä kytköksestä tulee yksi Paula Risikon (kok.) johtaman työryhmän vaikeimmista asioista. Kysymys on siitä, että peruspäivärahan nostaminen korottaa automaattisesti ansiosidonnaista päivärahaa.
Vasemmistossa kytköksen purkamista vastustetaan, vihreät ajavat sen poistamista ja kokoomukselle asia on neuvottelukysymys.
Vihreät asettivat ennakkoehtona hallitusneuvotteluille osallistumiselleen 100 euron korotuksen perusturvaan. Sdp on samoilla linjoilla, tosin ei yhtä selkein sanamuodoin. Vasemmistoliitto ajaa 750 euron perusturvaa.
Vihreiden mielestä ammattiyhdistysliikkeen erityisesti vaalima kytkös estää käytännössä kaikkein köyhimpien aseman parantamisen. Vasemmistossa taas katsotaan, ettei työttömiä pidä asettaa vastakkain, eikä hyväksytä tätä näkemystä.
Jyrki Katainen on tyytynyt ilmoittamaan, että perusturvan vahvistaminen käy kokoomuksellekin.
Perusturva ei riitä
Vasemmistoliiton tavoitteleman perusturvan piiriin kuuluvat työttömät, pientä eläkettä saavat ja sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan oikeutetut sekä opintorahaa, kotihoidontukea ja yrittäjien starttirahaa saavat.
Vasemmistoliiton liittohallituksessa keskusteluaineistoksi hyväksytyn asiakirjan mukaan perustuloa tarvitaan, koska sosiaaliturva ei Suomessa vastaa enää rakenteellisesti työelämän haasteisiin. Se ei myöskään riitä nykytasollaan kattamaan elinkustannuksia yhteiskunnassa, jossa tuloerot ovat kasvaneet, perusturva jäänyt jälkeen ansiotulojen kehityksestä ja jossa epäsäännöllisissä työsuhteissa olevien on vaikea selvitä sosiaaliturvan viidakossa.
Vihreät ja Sdp eivät ole valmiita perusturvan parantamisen kohdentamiseen yhtä laajasti kuin Vasemmistoliitto. Ne ovat valmiita siihen, että korotusta ei tulisi koko perusturvaan, vaan se rajautuisi niiden linjauksissa työttömän peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen, vanhempainpäivärahoihin ja sairauspäivärahaan. Vihreillä on listassa ollut myös kuntoutustuki.
Askeleita perustuloon
Vasemmistoliitolta ja Vihreiltä löytyy yhteisiä ajatuksia siitä, että pitkällä tähtäimellä tuloeroja tulisi vähentää ottamalla askeleita kohti perustuloa.
Se tarkoittaisi asteittaista siirtymistä riittävän toimeentulon mahdollistavaan perustuloon yhtenäistämällä perusturvajärjestelmää, korottamalla minimietuuksia ja lisäämällä positiivista kannustavuutta. Perustulolla korvattaisiin kokonaan tai osittain syyperusteinen sosiaaliturva.
uutiskirje 
