Sarajevon aktivistinuoret murtavat nationalismin muureja

Jalkakäytävillä on ”Sarajevon ruusuja”, punaiseksi värjättyjä kuoppia. Ne kertovat kranaatinosumista, joilla oli kuolonuhreja.

Kaupunkia vuosien 1992–95 sodassa piirittäneet serbimilitantit majailivat Palen hiihtokeskuskaupungissa ja muissa vuoden 1984 talviolympialaisten kisapaikoissa. Sarajevon puistoista ja urheilukentistä, kuten Koševon stadionista, tuli hautausmaita. Piiritys vaati liki 11 000 kuolonuhria.

Grbavican duunarilähiö oli aikanaan Sarajevon piirittäjien hallussa. Nyt Grbavicassa toimii Ihmisoikeustalo. Sinne majoittuneet kansalaisjärjestöt tekevät hartiavoimin töitä, jotta 1990-luvun juoksuhaudoista päästäisiin jo eteenpäin.

Väestöryhmät elävät
kuin erillisissä valtioissa

Daytonin rauhansopimuksessa BiH jaettiin bosniakkien ja kroaattien liittovaltioon ja serbitasavaltaan. Kaikki kolme väestöryhmää elävät kuin erillisissä valtioissa.

– 10–20-vuotiaat lapset ja nuoret saattavat olla kovempia nationalisteja kuin isänsä ja isoveljensä, jotka olivat sodassa. T-paidoissa ja Facebook-sivuilla harrastetaan tšetnikki- ja ustaša-nostalgiaa, Naida Softic, 20, ihmisoikeusjärjestö Helsinki Committee for Human Rightsistä huokaa.

– Kun toista etnistä ryhmää edustava joukkue tulee kaupunkiin, jalkapallo-otteluiden katsomoissa nähdään rajuja tappeluita, Adela Galesic, 30, jatkaa.

Myös vastavoimat ovat liikkeellä. Galesic on yksi Ihmisoikeuskoulujen avainhenkilöistä. Toiminta alkoi vuonna 2000 Montenegrosta ja on levinnyt kaikkiin Jugoslavian raunioille syntyneisiin valtioihin – paitsi EU-jäsen Sloveniaan.

”On tärkeää
kohdata tosiseikat”

– Järjestämme ihmisoikeuskouluja lukioikäisille. Nuoret oppivat ihmisoikeuksien peruskäsitteistä, väkivallattomasta kansalaistoiminnasta, seksuaalivähemmistöjen asemasta, sotarikosoikeudenkäynneistä ja muusta. On tärkeää kohdata tosiseikat, keskustella siitä, mitä todella tapahtui viime sodassa. Nuoret ovat kuulleet kaikki sotatarinat ja eläneet suljetuissa yhteisöissään, kyllästettyinä vanhempiensa, opettajiensa ja median propagandalla.

Ohjelmistoon kuuluvat niin viikon mittaiset ihmisoikeuskoulut paikallistasolla tai koko Balkanin laajuudelta kuin pysyvät nuorisoryhmät.

– Sarajevon itäiset esikaupungit kuuluvat serbitasavaltaan. Kun murrosikäiset serbit tulivat ihmisoikeuskoulun työpajoihin, se oli ensimmäinen kerta, kun he astuivat bosniakkien ja kroaattien federaation puolelle. Tunnelataukset olivat melkoisia, mutta pian ihmiset alkoivat tulla toimeen keskenään, sanoo Softic.

Aiheesta enemmän perjantaina ilmestyneessä Viikkolehdessä.