Viime aikoina yritystasolla tapahtunut ”työehtoshoppailu” eli sopimiset yleissitovia työehtosopimuksia heikommista työehdoista nousivat SAK:n edustajakokouksessa keskusteluun Posti- ja Logistiikka-alan Unionin PAU:n aloitteesta. Liitto esitti, että SAK-laisissa liitoissa tulisi sitoutua siihen, että yrityskohtaisia sopimuksia ei tehdä, jos ne eivät ylitä tasoltaan alan yleissitovaa työehtosopimusta
Houkutusta tällaisiin yrityskohtaisiin sopimuksiin saattaa PAU:n mukaan syntyä silloin, kun halutaan vahvistaa ammattiliiton asemaa yrityksen työntekijöihin nähden ja mahdollistaa tehokkaampi jäsenhankinta. Jäsenten hankkimista työehtojen kustannuksella ei PAU:ssa nähdä missään tapauksessa ay-liikkeen etuna.
SAK:n tulisi liiton mielestä vaikuttaa lainsäädäntöön siten, ettei tuollainen nykylainsäädännön mahdollistava menettely voisi jatkua.
Liitot lähestyivät SAK:n edustajakokousta pitkään aikaan suurimmalla määrällä (58) esityksiä. Eniten esityksiä (20) teki Metalliliitto. Esityksistä keskusteltiin tiistaina ja ne vietiin keskustelun jälkeen valiokuntaan. Päätökset esityksistä tehdään keskiviikkona.
Työttömyyskassat yhteen
Työttömyysturva ja työttömyyskassojen tilanne olivat aiheena useammankin ammattiliiton aloitteissa.
Metalliliitto patistaa SAK:ta toimiin ansiosidonnaisen työttömyysturvan vahvistamiseksi ja sitä koskevan lainsäädännön yksinkertaistamiseksi.
Työttömyyskassojen yhdistämisen kannalla ovat PAU, Puu- ja erityisalojen liitto ja TEAM.
Metalliliiton mukaan muutosturvaa tulee kehittää niin, että koulutusta ja työtä kyetään järjestämään entistä paremmin työntekijöille, joilla ei ole työtä vapailla työmarkkinoilla.
SEL puuttui vuonna 2005 tehdyn työeläkeuudistuksen yhteydessä päätettyyn työttömyyseläkkeen lakkauttamiseen. Liitto edellyttää SAK:n sitoutuvan vastustamaan ns. eläkeputken tukkimista ja pyrkii kehittämään järjestelmää niin, että putkeen pääsyn alaikärajaa lasketaan jälleen takaisin kohti 1990-luvun tasoa.
SAK:n hallituksen vastauksessa liittojen aloitteisiin todetaan tarve ryhtyä toimeen nykyisen työttömyyskassarakenteen etujen ja haittojen selvittämiseksi.
Kansanliike vai asiantuntijaorganisaatio
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja Rakennusliitto ovat täysin eri mieltä suunnasta, joka SAK:n järjestöllisessä kehittämisessä tulisi ottaa.
AKT:n korostaessa keskusjärjestön kansanliikeluonnetta typistäisi Rakennusliitto sen suppeaksi asiantuntijaorganisaatioksi.
AKT:n mukaan SAK-lainen ay-liike on ollut perustamisestaan lähtien koko maan kattava kansanliike Tällainen järjestö tarvitsee puitteet, joilla jäsenliitot jäsenistöineen voidaan yhdistää joukkovoimaksi. Liitto tuomitsee tähän liittyen SAK:n hallituksen tekemän päätöstä seitsemän aluetoimiston toiminnan lakkauttamisesta.
AKT velvoitti SAK:n hallitusta ryhtymään toimiin, joilla varmistetaan, että sillä on myös jatkossa nykyinen laaja aluetoimistoverkko. Aluetoimistojen lakkauttamista arvosteltiin myös useissa yleiskeskustelun puheenvuoroissa.
Rakennusliiton mielestä SAK:n tulee ottaa perustehtäväkseen se, mitä jäsenliitot siltä tarvitsevat. Liiton mielestä tämä tarkoittaa keskittymistä liittorajat ylittävään asiantuntijapalveluun ja lainsäädäntöön liittyvään valmistelutyöhön. Tähän tulee myös keskusjärjestön organisaatio mukauttaa. Siitä seuraa Rakennusliiton esitys liittojen SAK:lle suorittaman jäsenmaksun keventämisestä nykyisestä lähes puoleen eli neljään prosenttiin.
Turvaa myös itsensä työllistäjille
JHL, PAM ja Metalliliitto esittävät erilaisissa työsuhteissa työskentelevien aseman tasavertaistamista lainsäädännössä ja työehtosopimuksissa.
PAMin mielestä itsensä työllistäjät tulisi lainsäädännössä rinnastaa palkansaajiin, jolloin heille voitaisiin tarjota palkansaajille kuuluva sosiaali- ja työsuhdeturva sekä mahdollisuus palkansaajien työttömyyskassojen jäsenyyteen.
Metalliliitto haluaa SAK:n puuttuvan ilmiöön, jossa työntekijä ulkoistetaan yrittäjäksi, vaikka tosiasiassa kyse on epätyypillisestä työsuhteesta ja yrittäjäriskin siirtämisestä työnantajalta työntekijälle.