Tutkimusjohtaja Juhana Vartiaisen mielestä laajoihin yhteiskuntasopimuksiin suhtaudutaan kaikissa Pohjoismaissa aiempaa nihkeämmin.
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun järjestämässä taloustutkijoiden kesäseminaarissa puhunut Vartiainen tarkasteli Pohjoismaiden palkkaneuvottelumallien, työehtosopimusten ja työmarkkinapolitiikan historiaa viime vuosikymmeninä.
Tukholmalaisen Konjukturinstitutet -laitoksen palveluksessa olevan Vartiaisen mielestä ammatti- ja työnantajaliittojen perustehtävä on työrauhan takaaminen, jotta yrityksillä olisi vakaa toimintaympäristö. Työehtosopimukset ovat yhtä elintärkeitä kuin ennen, ja niitä tarvitaan suhdanneherkissä Pohjoismaiden avotalouksissa. Suuria muutoksia ovat Vartiaisen mukaan siirtyminen keskityksestä palkkanormeeraukseen ja luopuminen yhteiskuntasopimuksista.
– Laajoihin yhteiskuntasopimuksiin suhtaudutaan kaikissa Pohjoismaissa aiempaa nihkeämmin. Poliittisten päättäjien näkökulmasta ei enää tunnu luontevalta ryhtyä rakentamaan laajoja sopimuspaketteja, joissa sekä palkat että talouspolitiikka määrätään useaksi vuodeksi eteenpäin. Tämä on suuri muutos, jonka taustalla on sekä poliittisten ideologioiden että talouspoliittisen ajattelun muutoksia.
Aktivointikäänne selittäjänä
Vartiaisen mukaan työmarkkinapolitiikan “aktivointikäänne” selittää sosialidemokratian poliittista heikkoutta Pohjolassa vuosituhannen vaihteen jälkeen, jolloin siirryttiin sosiaalivakuutuksen ja tulontasauksen ajatuksesta korostamaan työn tarjontaa ja työnteon kannustimia.
Vartiainen epäilee, voiko Suomelle perinteinen korporatiivinen päätöksentekomalli olla elinkelpoinen heikkenevän huoltosuhteen oloissa.
– Ammattiliitot edustavat työvoiman myyntikartellia, jolle on epäluontevaa tukea toimia, joilla työn tarjontaa lisätään – siirtolaisuutta, työn kannustimia, eläkeiän nostoa. Ammattiyhdistysliikkeen jäsenille ja päättäjille olisi helpompaa hyväksyä, jos eläkeikä nousisi vapaaehtoisin päätöksin ja voitaisiin luottaa siihen, että työttömät työntekijät hakisivat töitä ahkerasti siitä riippumatta miten ankarat kannustimet heillä ovat.
Ammattiliittojen ajattelu törmää Vartiaisen mukaan kuitenkin asiantuntijaekonomistien ja valtiovarainministeriöiden laskelmiin.
– Nämä ristiriidat voivat olla taustalla niinkin ajankohtaisessa kysymyksessä kuin Säätytalon hallitusneuvottelujen kariutumisessa, Vartiainen pohtii.
uutiskirje 
