Työttömyysputken ikärajan korotuksella ei ole enää mahdollista vähentää työttömyyttä, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta.
ETK on tutkinut ikääntyneiden työttömyyttä ja työttömyysputken käyttöä vuosina 1995–2009. Tutkimuksen mukaan ikääntyneiden työllisyys on tänä aikana parantunut ja työttömyysputken merkitys vähentynyt.
– Työttömyysputken ikärajakorotusten pelivara alkaa olla käytetty. Ikärajan nostamisesta saatavat hyödyt ovat pienentyneet 2000-luvulla, ETK:n ekonomistit Signe Jauhiainen ja Juha Rantala toteavat.
Putken käytön vähenemisen taustalla saattaa ikärajakorotusten lisäksi olla hyvä taloustilanne. ETK:n tutkimusosaston päällikkö Mikko Kautto kertoo, että 2000-luvulla pitkään jatkunut talouden hyvä suhdannetilanne on lisännyt ikääntyvien työntekijöiden kysyntää ja mahdollistanut työssä jatkamisen.
– Talouskehitys on erilaista kuin 90-luvulla, jolloin yrityksillä oli isompi intressi käyttää putkea työvoiman sopeuttamisessa. Asennemuutos työelämässä on saanut aikaan sen, että ikääntynyt työntekijä on arvokas voimavara yritykselle.
Työttömyysputken tavoitteena on turvata ikääntyvän työttömän toimeentulo. Toisaalta järjestelyn on epäilty myös nostavan työttömyysturvan kustannuksia.
Työttömyysputkessa työtön saa 500 päivää työttömyyspäivärahaa ja sen jälkeen työttömyysturvan lisäpäivärahaa vanhuuseläkkeelle siirtymiseen saakka.
Putken alaikärajaa on nostettu kahteen kertaan. Tällä hetkellä siihen on mahdollista päästä 57-vuotiaana. Ensi vuonna raja nousee työmarkkinajärjestöjen sopimuksella 58 ikävuoteen.
Työttömyysputken on epäilty ylläpitävän ikääntyvien työttömyyttä. Jauhiaisen ja Rantalan mukaan työttömyysputki-ikäiset jäävät herkemmin pois töistä kuin heitä nuoremmat. Rantala painottaa, että työttömyyttä on putkesta huolimatta.
– Putken poisto ei työttömyyttä poistaisi, hän sanoo.
Tällä hetkellä noin 12 prosenttia 55–64-vuotiaista eli lähes 110 000 ihmistä on joko työttömänä tai työttömyyseläkkeellä, heistä valtaosa työttömyysputkessa.
uutiskirje 
