Yhteinen olohuone ei ole houkutellut väkeä entiseen malliin edes viimeisimmän talousnotkahduksen aikana. Tavallisesti talouskriisien aikana kirjastojen käyttö lisääntyy.
Sekä kirjastossa käynnit että lainaukset kääntyivät laskuun seitsemän vuotta sitten. Vuonna 2004 asukasta kohden lainattiin 15,5 kirjaa vuodessa, viime vuonna 13,5 kirjaa. Silti Suomi on selvästi Pohjoismaiden kärkimaa kirjojen lainauksessa, toisena tulee Tanska.
Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Sinikka Sipilän mukaan lainausten määrän laskuun on monta syytä. Tietoa saa nykyisin internetistä. Lisäksi kirjastoverkko on harventunut ja kirjastojen aukioloajat ovat supistuneet.
Nuoret miehet eivät lue kaunokirjallisuutta.
– Kuntaliitosten takia on jouduttu sulkemaan jonkin verran pienempiä kirjastoja. Aukioloajat ovat vähentyneet, ja se vaikuttaa suoraan kirjastossa käynteihin, Sipilä toteaa.
Toissavuonna kirjastoissa käytiin ensimmäistä kertaa useammin netin kautta kuin paikan päällä. Vertailu ei ole täysin pätevä, sillä Tilastokeskuksen asiantuntijan Aku Alasen mukaan jokainen laina-ajan pidennyskin lasketaan nettikäynniksi.
Alanen huomauttaa Tilastokeskuksen Tieto & trendit -lehdessä, että digikäynnit eivät voi kokonaan korvata fyysisiä käyntejä. Digivierailu kirjastoon saattaa kartuttaa tietopääomaa, mutta sosiaalinen pääoma karttuu vain todellisella vierailulla.
Yhteinen tekeminen vetää väkeä
Kirjailijavierailut, taidenäyttelyt ja yleisöluennot vetävät kirjastoihin väkeä edelleenkin. Muitakin keinoja on otettu käyttöön. Sipilä kertoo, että kirjastojen luennot varttuneelle väelle muistuttavat jo avoimen yliopiston luentoja.
– Sukututkimuksen ja puutarhanhoidon lisäksi luennoidaan laajasti tieteistä ja samalla esitellään kirjaston aineistoa yleisölle.
Suosiotaan kasvattavista lukupiireistä moni on löytänyt kokoontumispaikaksi kirjaston. Lisäksi kirjastot järjestävät itse lukupiirejä.
Musiikkitallenteiden lainaaminen on vähentynyt, mutta elokuvien ja muiden kuvatallenteiden lainaaminen on kasvanut.
Kirjaa arvostetaan yhä
– Kävijämäärä on supistunut 1-2 prosenttia vuodessa. Suomessa muutos on ollut hitaampaa kuin muualla. Meillä kirja on yhä arvossaan. Kirjoja julkaistaan valtavasti kielialueen kokoon nähden, Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Sipilä sanoo.
Kaupungeissa kirjastot ovat pulassa, sillä uutuuskirjoja ei pystytä hankkimaan riittäviä määriä. Asiakkaat tuskastuvat ja ostavat kirjan.
Sipilä huomauttaa, että myös bookcrossing eli kirjojen jättäminen julkisille paikoille ja kirjojen vaihtaminen netissä ovat yleistyneet. Ne korvaavat osin lainauksia.
– Kirjastojen pitää tuoda uudella tavalla esiin kirjallisuutta. Joissakin kirjastossa järjestetään kirjoittajakouluja myös aikuisille. Eri tyylien ohessa opitaan samalla lukemaan eri tavalla.
Nuoria miehiä ei kirja kiinnosta
Nuoret miehet ovat entistä vähemmän kiinnostuneita fyysisestä kirjasta. Sinikka Sipilä muistuttaa, että nuoret miehet lukevat yhä paljon, mm. peleihin ja tietokoneen käyttöön liittyviä tekstejä.
– Ne eivät näy perinteisissä mittareissa. Kuva voisi olla toisenlainen, jos nämä huomioitaisiin. Totta on, että nuoret miehet eivät lue kaunokirjallisuutta. Se vaikuttaa lukutaitoon ja sanavarastoon. Laajapohjaisesta tekstistä saa laajemman sanavaraston, jolla voi ilmaista itsensä paremmin.
Koulujen lukukulttuuri on muuttunut hieman. Pakollisten kirjojen määrä on vähentynyt. Tilalle on tullut ilmaisutaitoa ja valinnaisia esseitä.
Sipilä ei väheksy uusia painopisteitä, mutta muistuttaa, etteivät klassikot tule enää tutuiksi. Yleistietous kirjallisuudesta on vähentynyt niin, etteivät kirjastoharjoittelijatkaan välttämättä osaa kotimaisia merkkikirjailijoita.
uutiskirje 
