Suomen kansantalous kasvoi toisella vuosineljänneksellä eli huhti-kesäkuussa 0,6 prosenttia verrattuna vuoden ensimmäiseen neljännekseen. Vuodentakaiseen aikaan verrattuna kasvua kertyi Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon neljännesvuositilaston ennakkotietojen mukaan 2,9 prosenttia.
Ennakkotiedot tarkentuvat yleensä myöhemmin, kun tietoja saadaan lisää. Näin käy etenkin suhdannekäänteissä. Niinpä vuoden ensimmäisen neljänneksen kasvulukuja korjattiin hieman alaspäin 4,8 prosenttiin, kun viime vuoden lopun kasvuluvut osoittautuivat aikaisemmin arvioitua korkeammiksi.
Teollisuus kartutti kansantuotetta hieman alkuvuodesta ja runsaat kolme prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Metsäteollisuudessa arvonlisäys oli pienempää kuin viime keväänä, mutta sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa ja muussa metalliteollisuudessa arvonlisäys kasvoi 5 – 6 prosenttia.
Kaupassa arvonlisäys kasvoi jopa viisi prosenttia ja muillakin palvelualoilla lähes kolme prosenttia.
Viennin kasvu hiipui
Viennin määrä kasvoi vielä hieman alkuvuoteen verrattuna, mutta se oli huhti-toukokuussa seitsemän prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Tavaroiden vienti pysyi edellisvuoden tasolla ja pudotus koostui palveluiden viennistä. Palveluviennin neljännesvuosiluvuissa saattaa olla paljonkin heittoja.
Talous kasvoi edelleen lähinnä yksityisen kulutuksen ja investointien varassa. Yksityinen kulutus ja rakennusinvestoinnit kasvoivat kumpikin vajaat viisi prosenttia viime vuoden keväästä ja kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit jopa vajaan viidenneksen.