Keskustan presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Paavo Väyrynen pysyy otsikoissa viikosta toiseen muun puolueen ollessa halvaustilassa.
Maanantaina Väyrynen julkisti täydennetyn laitoksen kirjastaan Huonomminkin olisi voinut käydä (Helsinki-kirjat), jossa hän paljastaa äänestäneensä viime presidentinvaalien toisella kierroksella Tarja Halosta. Tällöinkin Väyrynen kulki vastavirtaan, sillä keskusta ja kokoomus tekivät yhteistyötä Sauli Niinistön valitsemiseksi.
Keskustan oma ehdokas Matti Vanhanen suositteli puolueen kannattajille Niinistöä pudottuaan itse toiselta kierrokselta.
”Tämä oli kova pala monelle keskustalaiselle, niin minullekin. Äänestin suosituksesta huolimatta Tarja Halosta”, Väyrynen kertoi maanantaina.
Hänestä oli mahdotonta tukea miestä, joka haluaa muuttaa Suomen ulkopolitiikan peruslinjan ja viedä Suomen Natoon. Väyrysen mukaan monet keskustalaiset ovat sitä mieltä, että Keskustan alamäki alkoi juuri puoluejohdon suosituksesta tukea Niinistön valintaa.
Väyrynen on muutenkin ollut omapäinen presidentinvaaleissa. Vuonna 1968 hän ei äänestänyt ollenkaan. 1994 Väyrynen antoi puolueen pyynnöstä toisella kierroksella julkisen tuen Elisabeth Rehnille, mutta pudotti uurnaan tyhjän äänestyslipun.
Kokoomuksen myötäily tappion syy
Keskustan kannatuksen romahduksen syiksi Paavo Väyrynen luettelee hajajätevesiasetuksen, sukupuolineutraalin avioliiton kannattamisen, aluepolitiikan liian vähäisen painotuksen vaalitaistelussa sekä täydellisen samaistumisen Kokoomuksen federalistiseen Eurooppa-politiikkaan.