Viimeaikaisessa poliittisessa keskustelussa on käytetty varsin kovaa kieltä, joten odotettavissa on värikäs väittely taloustilanteesta ja sen vaatimista toimenpiteistä.
Hallitus päätti eduskunnassa esiintyneiden toivomusten pohjalta pääministerin ilmoituksen antamisesta jo heti istuntokauden alkuun. Muussa tapauksessa eduskunta olisi päässyt käsiksi vakavaan taloustilanteeseen vasta kuukauden päästä annettavan valtion ensi vuoden talousarvioesityksen yhteydessä.
Euroopan velkakriisin äärelle eduskunta pääsee, kun lähetekeskusteluun tulee ensi viikolla Euroopan kriisimaiden auttamiseen tarkoitettujen rahastojen keinovalikoimien laajentaminen. Tämä edellyttää sekä Euroopan rahoitusvakausvälinettä ERVV:tä ja Euroopan vakausmekanismeja koskevien sopimusten muuttamista.
ERVV on tarkoitettu väliaikaiseksi järjestelyksi kriisiin joutuneiden euromaiden tukemiseksi. EVM korvaa väliaikaisen järjestelyn vuoden 2013 puolivälissä.
Kreikan tukipäätökset tulevat eduskuntaan loka-marraskuun vaihteessa.
Kuumaa kuntapolitiikkaa
Talouden ja rahoituskriisin lisäksi eduskunnan syksyä kuumentaa kuntapolitiikka. Runsaan vuoden kuluttua pidettävien kuntavaalien kohtalokas merkitys erityisesti keskustalle näkyy jo nyt ja puolue valmistelee kuntapolitiikasta välikysymystä heti syyskauden alkuun.
Syysistuntokauden aikana hallitus aikoo antaa eduskunnalle kaikkiaan 158 lakiesitystä. Selontekoja on luvassa vain yksi. Siinä arvioidaan Suomen osallistumista jatkossa ISAF-operaatioon Afganistanissa.
Eniten lakiesityksiä tulee valtiovarainministeriöstä, vajaat 40. Kovia lakitehtailijoita ovat myös liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Niiden valmisteluvastuulla on parisenkymmentä lakiesitystä kunkin.
Raskas budjettiprosessi
Syksyn pääurakkansa, valtion ensi vuoden talousarvion käsittelyn, eduskunta pääsee aloittamaan vasta 5. lokakuuta, kuukautta myöhemmin kuin on ollut tapana. Syy on eduskuntavaalien aikataulun myöhentäminen kuukaudella. Lisäksi hallituksen muodostaminen otti koville ja vei paljon aikaa.
Samasta syytä eduskunta saa käsittelyyn vuosien 2013 – 2015 budjettikehykset samaan aikaan budjettiesityksen kanssa.
Eduskunnan budjettiprosessin suuritöisyys ja verkkaisuus herätti arvostelua erityisesti viime syksynä. Koko syyskauden kestävän käsittelyn ja satojen asiantuntijakuulemisten jälkeen eduskunta sai budjettiin vain promilleluokan muutokset.
Budjettikäsittelyssä nähtiin tehottomuutta ja päällekkäisyyttä, koska mietinnön budjetista laativa valtiovarainvaliokunta, sen alajaostot ja erityisvaliokunnat juoksuttavat kuultavana samat asiantuntijat ja pyytävät lausunnot samoilta tahoilta.
Vasta-argumenttina esitettiin, että perinpohjainen käsittely on ainoa keino, jolla oppositio pysyy kärryillä budjettiprosessissa.
Budjettikäsittelyn joustavoittamista on pohtinut työryhmä, jonka esitykset ovat parhaillaan eduskuntaryhmissä lausunnolla.
lehti 