Vuorotteluvapaa on liiton toimialajohtaja Teija Asara-Laaksosen (vas.) mukaan JHL:läisten henkireikä. Siihen ei saa koskea.
JHL vetoaakin hallitukseen ja työmarkkinaosapuoliin, että vuorotteluvapaakorvaukset säilytetään nykytasolla.
– Raskasta ja kuluttavaa työtä tekeville ja ikääntyville vuorotteluvapaa on ollut tärkeä henkireikä ja työssä jaksamisen tekijä, Asara-Laaksonen muistuttaa.
JHL:n jäsenet ovat vuorotteluvapaakorvauksen suurin käyttäjäryhmä. Vuonna 2009 vuorottelukorvausta sai kaikkiaan18 200 ihmistä. Käyttäjistä melkein 3 000 eli noin 16 prosenttia oli JHL:n jäseniä. JHL:n jäsenen vuorotteluvapaa kesti noin viisi kuukautta ja vuorotteluvapaakorvaus oli keskimäärin 892 euroa kuukaudessa. Perustepalkka, josta korvaus laskettiin oli keskimäärin 2122 euroa
Leikkaus osuisi erityisesti pienituloisiin
Vuorotteluvapaata hakeneista JHL:n jäsenistä suuri osa on Asara-Laaksosen mukaan ollut työelämässä yhtäjaksoisesti yli 25 vuotta ja siten saanut suurimman eli 80 prosentin vuorottelukorvauksen työttömyyspäivärahasta.
– Korvauksen alentaminen 60 prosenttiin pakottaisi pienipalkkaiset jättämään vuorotteluvapaan väliin.
2100 euron palkkatasolla 20 prosentin alenema pudottaisi vuorottelukorvauksen 1000 eurosta 760 euroon, 1800 euron palkkatasolla 910 eurosta 680 euroon ja 1500 euron palkkatasolla 800 eurosta 605 euroon eli tulevan peruspäivärahan tasolle. Osa-aikaisille, alle 1500 euroa ansaitseville vuorotteluvapaakorvaus olisi pienempi kuin peruspäiväraha, mikä ei ole enää työhön kannustavaa.
– Leikkausten seurauksena saattaa olla pyrky ennenaikaiselle eläkkeelle ja sitä kautta kustannusten kasvu.
Vuorotteluvapaakorvauksen leikkaaminen heikentäisi Asara-Laaksonen mukaan myös nuorten työllistymismahdollisuuksia.
– Uusien työpaikkojen avautuminen etenkin nuorille työttömille vuorotteluvapaan paikkaajina on tuonut julkispalveluihin tarpeellista uutta verta ja ollut varmasti tärkeä asia myös vuorotteluvapaalle lähtijöille.
uutiskirje 
