Perhehoitoa yritetään lisätä lainmuutoksilla
Suurin osa huostaanotetuista lapsista joudutaan sijoittamaan laitoksiin, vaikka heidän paikkansa olisi sijaisperheessä. Merkittävin syy tähän on kova pula sijaisvanhemmista.
– Tälläkin hetkellä laitoksissa on lapsia, joiden ensisijainen paikka olisi perheessä. Sijaisperheitä on kuitenkin liian vähän eikä niitä aina löydy, vaikka perhehoidon todettaisiin olevan lapselle paras ratkaisu, toteaa Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen.
Perhehoidossa on noin kolmannes kodin ulkopuolelle sijoitetuista 16 000 lapsesta ja nuoresta. Sijaisperheitä on noin 4 000. Jotta perhehoitoa saataisiin lisättyä, uusia sijaisperheitä tarvittaisiin kolmesta neljään tuhatta.
Ongelmaan haetaan nyt ratkaisua valtakunnallisen kampanjan avulla. Perhehoitoliiton, kuntien ja perhehoidon yksiköiden järjestämä Ajoissa kotiin -kampanja käynnistyy lauantaina. Kampanjalla pyritään löytämään uusia perheitä kertomalla sijaisvanhemmuudesta.
Tavoitteena turvallinen koti
Perhehoitoa pyritään lisäämään myös lainmuutoksilla. Ensi vuoden alussa perhehoidosta tulee ensisijainen sijaishuollon muoto. Hakkaraisen mukaan muutos on tärkeä, koska se antaa vaikeimminkin oireileville lapsille oikeuden perheeseen.
– Monta kertaa huostaanotto saatetaan tehdä liian myöhään ja lapsi on 5-vuotiaana joutunut elämään liian pitkään vaurioittavissa olosuhteissa. Tuntuu hurjalta, että 5-vuotiaat tarvitsisivat laitosmaista ammattiapua. Parasta olisikin, että lapsi saisi elää tavallista perhe-elämää. Laitoksissa työntekijät vaihtuvat eikä pysyviä ihmissuhteita synny.
Lainmuutoksen myötä uusien sijaisvanhempien ennakkovalmennuksesta tulee pakollista ja hoidon vähimmäispalkkiota korotetaan 650 euroon kuukaudessa. Sijaisvanhemmat saavat myös tuekseen oman vastuuhenkilön.
– Se on suuri parannus. Valmennuksessa perhe voi arvioida yhdessä kouluttajien kanssa, onko sijaisvanhemmuus heille tarkoitettu juttu. Vanhempia ei saa jättää yksin missään vaiheessa.
Kaikenlaisia perheitä
Sijaisvanhemmiksi tarvitaan erilaisia perheitä – myös yksin eläviä. Sijaisvanhempi voi olla myös lapsen sukulainen tai muu läheinen.
– Tärkeintä on, että perusasiat ovat kunnossa. Pitää olla aikaa lapselle ja kykyä huomioida lapsen erityistarpeet. Yleensä lapsilla on eriasteisia menetyksiä ja traumoja ja se näkyy käyttäytymisessä ja kehityksessä. Onneksi lapsilla on kuitenkin ihmeellinen kyky eheytyä, kun elämä muuttuu sijaisperheessä tasaiseksi ja rauhalliseksi, Hakkarainen kertoo.
Suomi on pitkäaikaisten sijoitusten maa. Sijaisperheestä tulee monesti lapsen elinikäinen perhe, johon pidetään yhteyttä vielä aikuisenakin.
– Tärkeintä on, että lapsi voi elää pysyvissä olosuhteissa ilman epävarmuutta ja pelkoa siirrosta, Hakkarainen korostaa.
lehti 