Valkoinen kaupunki vuodelta 1976 on ensimmäinen osa Jorma Ojaharjun Vaasa-trilogiasta.
– Romaani on selkeästi vastahistoriankirjoitusta. Se teki aikanaan näkyväksi Vaasan punaiset. Se oli romaanin päälause kirjailijalle. Mutta ei enää. Ensimmäinen kysymyksemme olikin, miten lähestymme asiaa tämän päivän Vaasan näkökulmasta.
Näin aloittaa dramaturgi Maria Kilpi pohdinnan Ojaharjun romaanin saattamisesta näytelmän muotoon. Näytelmän kantaesitys on lauantaina 8.10.
Emme halunneet korostaa yksilöitä vaan yhteisöä.
Kysymys kuuluu siis: mitä tekemistä näytelmän tapahtumilla on nykyvaasalaisen kannalta.
– Tämän kysymyksen heitämme yleisölle: onko tämä mennyttä historiaa vai onko sillä jotain annettavaa tähän päivään.
Dramaturgille romaanitekstillä on muitakin merkityksiä. Hän puhuu valkoisesta maailmasta.
– Valkoinen kaupunki on allegoria siitä, mikä meidän ajassamme on mielestäni pahaa. Vaatimus jatkuvasta kasvusta tuo yhteiskuntaan sellaisen paineen, ettei kenelläkään ole hyvä elää.
Näytelmää voikin Kilven mukaan lähestyä kertomuksena siitä, miten tähän nyky-yhteiskuntaan on päädytty.
– Kolmas asia, joka korostui dramatisoinnissa, oli kertomus vaasalaisista yhteisönä. Emme halunneet korostaa yksilöitä vaan yhteisöä, Kilpi kertoo ja lisää että nämä valinnat hän on tehnyt yhteistyössä näytelmän ohjaajan Atro Kahiluodon kanssa.
Romaani ja sen pohjalta tehty näytelmä ovat tietysti aina kaksi eri teosta. Mutta erityisen vahvasti näin on Kilven mukaan Valkoisessa kaupungissa.
– Romaani on hyvin monimuotoinen ja monimutkainen ja siinä on paljon henkilöitä. Karsintaa piti tehdä paljon. Ja piti myös selventää, mitä henkilöille tapahtuu, sillä romaani on paikoin vaikeasti seurattava.
Kilpi kertoo, että he ehtivät tavata Ojaharjun ennen tämän kuolemaa viime helmikuussa.
– Hän kertoi, että romaani perustuu suurelta osin tarinoihin, joita hän on itse kerännyt vanhoilta vaasalaisilta. Tämä selittänee, miksi romaanissa on paljon jutun iskentää, joka ei näyttämöllä toimi laajassa määrin.
Ohjaaja Kahiluoto määrittelee Ojaharjun suomalaisen maagisen realismin taitajaksi. Dramaturgi Kilpi näkee maagista realismia romaanin avainkohdissa, niissä tarinoissa, joista on aikanaan pitänyt vaieta.
Palosaaren tapahtumia näytelmässä siivittävät monet laulut. Musiikista vastaa Taito Hoffrén. Rooleissa nähdään muun muassa Ville Härkönen, Laura Hänninen, Matias Kuoppala, Risto Saarela ja Taavi Vuokkovaara.
Paikallisuusteeman ensimmäinen näytelmä Ruukinkuja pohjautui Venny Kontturin romaaniin. Sen ohjasi teatterinjohtaja Erik Kiviniemi.
Valkoinen kaupunki. Kantaesitys Vaasan kaupunginteatterin suurella näyttämöllä la 8.10.
lehti 