KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Brasilian koilliskolkka teollistuu täyttä höyryä

Pernambucon osavaltion pääkaupungin Recifen vanhaa ja uutta keskustaa.

Pernambucon osavaltion pääkaupungin Recifen vanhaa ja uutta keskustaa.

Satamien oiva sijainti houkuttelee öljynjalostamoja ja raskasta teollisuutta, muu tuotanto seuraa perässä.

IPS/Mario Osava
9.10.2011 17.36

Pernambucon faktat

Brasilian koilliskulman halkaiseva Pernambucon osavaltio on kooltaan alle kolmannes Suomesta, 98 938 neliökilometriä, ja asukkaita on noin 8,5 miljoonaa.

Ilmasto on pääasiassa trooppinen.

Pernambucon pääkaupunki on Recife, jonka satama on ollut tärkeä väylä merelle.

Seudun perinteiset leipäpuut olivat sokeriruoko ja karjatalous.

Väestö kuuluu Brasilian köyhimpiin. Elinajanodote on alempi ja lapsikuolleisus korkeampi kuin maassa keskimäärin. Viime vuosina talouskasvu on ylittänyt maan keskiarvon.

Maailmasta löytyy vielä kolkka, jossa vanhanaikainen teräs- ja öljyteollisuus laajenee. Koillis-Brasilian valtteja eivät ole halpa työvoima tai runsaat raaka-ainevarat, kuten Kiinassa, vaan logistiset edut.

Brasilian köyhintä kulmaa mullistaa kaksi syväsatamaa, joilla on oivallinen sijainti Pohjois- ja Etelä-Atlantin välissä. Niiden käyttäjiksi nousee suuria öljynjalostamoja, laivatelakoita sekä teräs- ja muita tehtaita.

Pernambucon osavaltiossa Suapen sataman lähellä öljynjalostamon rakentaminen työllistää 23 000 henkeä.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Sijainniltaan strateginen Suape ”on suojainen syväsatama, joka toimii vuoden ympäri säästä ja vuorovesistä riippumatta, hankkeista osavaltiohallinnossa vastaava Roberto Abreu e Lima kehuu.

Talous kasvaa kohisten

Yksityisesti johdettu Suapen satama on moottori, jonka ansiosta Pernambucon talous on kasvanut jo vuosia vinhemmin kuin Brasilia keskimäärin, Abreu e Lima sanoo. Brasilian talouskasvu oli viime vuonna 7,6 prosenttia.

– Ilman satamaa ei tulisi jalostamoa, joka käsittelee jopa 230 000 barrelia raakaöljyä päivässä, hän jatkaa.

Brasilian nykyisistä 14 öljynjalostamosta 10 sijaitsee maan teollistuneissa keski- ja eteläosissa, joiden rannikolle myös suurimmat öljylöydöt sijoittuvat.

Nyt Koillis-Brasiliaan on tulossa Suapen lisäksi kaksi muutakin suurta jalostamoa, yksi Maranhãon osavaltioon ja toinen Pecémin satamaan Cearássa. Niitä puuhaa osin valtio-omisteinen Petrobras.

Suapen petrokemian tehdas ryhtyy valmistamaan raaka-aineita seudun kasvavalle tekstiiliteollisuudelle.

Laivoja, autoja, terästä

Atlántico Surin telakka Suapessa on yhteisyritys korealaisen Samsungin kanssa. Laivoja ja öljynporauslauttoja rakentavalla telakalla uurastaa nyt 7 400 henkeä, mutta luvun povataan nousevan 12 000:een.

Suape Global -yhtiö puolestaan pyrkii tarjoamaan palveluja sekä öljy- että meriteollisuudelle, johtaja Sílvio Leimig kertoo.

Toiminta luo kysyntää metalliteollisuudelle, samoin kuin autotehdas, jota italialainen Fiat rakentaa sadan kilometrin päässä sijaitsevaan Goianaan. Tehtaan on määrä valmistua 2014 ja tuottaa 250 000 kulkupeliä vuodessa.

Vale-yhtiön ja sen korealaisten kumppanien Pecémiin nouseva terästehdas tuottaa kolme miljoonaa tonnia teräslevyjä vuodessa.

Perinteinen kaava ja uusin muoti

Koillis-Brasilian teollistuminen seuraa kaavaa, joka toteutui maan kaakkoisosissa jo 50 vuotta sitten: öljyä, terästä ja paljon ulkomaista pääomaa, Pernambucon yliopiston taloustieteen professori Tania Bacelar vertaa.

Päätökset uusista öljynjalostamoista teki hiljan kautensa päättänyt presidentti Luiz Inácio Lula da Silva. Kehityksen pontimena oli kulutuksen kasvu vaurastuvassa Brasiliassa, Bacelar sanoo.

Köyhyyden vähenemistä vauhditti vuoden 1988 perustuslaki, joka paransi maaseudun työväestön asemaa. Asiaa auttoi Brasilian valuutan vakautuminen vuodesta 1994, Bacelar arvioi.

Koillis-Brasiliaan on syntynyt muun muassa vaateteollisuutta, jonka messuille tulee ostajia ympäri maata ja Angolaa myöten. Tuotteet kilpailevat halvempien kiinalaisten kanssa laadulla ja ”seuraamalla tv-sarjojen luomia muotivirtauksia”, Bacelar kertoo.

Hän myöntää logistiikan ratkaisevan roolin kehityksessä.

Junarata ja oppilaitoksia

Kehitystä on vietävä myös alueen sisäosiin, osastopäällikkö Felipe Chaves Pernambucon osavaltiohallinnosta painottaa. Sitä auttaa rakenteilla oleva yli 1 700 kilometriä pitkä rautatie, joka yhdistää Suapen Pecémiin sekä soijan ja rautamalmin tuotantoalueisiin sisämaassa.

Samalla helpottuu Pernambucon länsiosissa tuotetun kalkin kuljetus huonokasvuisille sokeriruokopelloille.

Myös inhimillistä pääomaa tarvitaan, Chaves muistuttaa. Seudulle perustetaan 60 teknistä oppilaitosta ja yliopistokampus.

Viranomaiset myöntävät, että hurjaan kehitykseen liittyy kielteisiä vaikutuksia. Liikenteen kasvu koettelee teiden kuntoa varsinkin Suapen ympäristössä, ja saastuminen pahenee. Asuntojen hinnat ovat nousset rajusti, ja väkivalta, huumeet sekä prostituutio yleistyvät.

Pernambucon faktat

Brasilian koilliskulman halkaiseva Pernambucon osavaltio on kooltaan alle kolmannes Suomesta, 98 938 neliökilometriä, ja asukkaita on noin 8,5 miljoonaa.

Ilmasto on pääasiassa trooppinen.

Pernambucon pääkaupunki on Recife, jonka satama on ollut tärkeä väylä merelle.

Seudun perinteiset leipäpuut olivat sokeriruoko ja karjatalous.

Väestö kuuluu Brasilian köyhimpiin. Elinajanodote on alempi ja lapsikuolleisus korkeampi kuin maassa keskimäärin. Viime vuosina talouskasvu on ylittänyt maan keskiarvon.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään