Usb-muistitikulla Iranin ydinvoimaloiden suojattuun tietoverkkoon ujutettu Stuxnet-virus aloitti uuden aikakauden sodankäynnin uudella taistelutantereella, kybersodassa.
Eräiden arvioiden mukaan täsmäohjattu kyberase on viivyttänyt maan pelättyä ydinohjelmaa jopa kahdella vuodella.
Viruksen ohjelmoija ja hyökkäyksen järjestäjä eivät tietenkään ilmoittautuneet syypäiksi aiheuttamaansa harmiin. Melko varmana kuitenkin pidetään, että takana on USA, joka oli saanut Israelilta apua viruksen kehittämiseen ja testaamiseen.
Myös Suomi varustautuu kybersodankäyntiin. Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa luvataan laatia kansallista turvallisuutta koskeva kyberstrategia ja osallistua aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön.
Tavoitteeksi ei riitä vähempi, kuin että Suomi nostetaan yhdeksi kyberturvallisuuden johtavaksi maaksi maailmassa.
Tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta Utva on käynnistänyt kansallisen kyberturvallisstrategian laatimisen. Tehtävä annettiin Turvallisuus- ja puolustusasian komitealle TPAK:lle ja sitä suorittamaan on nimitetty laaja 24-henkisen työryhmä.
Toimikunnalle on annettu aikaa vuoden 2012 loppuun asti.
Suomi hyvin mukana kehityksessä
TPAK:n pääsihteeri Aapo Cederbergin mukaan Suomessa on luettu taivaan merkkejä hyvin. Kyberturvallisuuteen liittyvät asiat on otettu tosissaan.
– Tietokoneiden avulla tapahtuva hakkerointi ja aktivismi ovat jokapäiväinen ilmiö. Myös terrorismi ja ammattimainen rikollisuus ovat kiinnostuneita tietoverkkojen tarjoamista mahdollisuuksista. Lisäksi kybersodankäynti on nousemassa sodankäynnin uudeksi ulottuvuudeksi.
Yhteiskunnan kokonaisvaltaisen turvallisuusstrategian laatimisen yhteydessä kävi Cederbergin mukaan selväksi, että kyberturvallisuus vaatii aivan erityistä huomiota. Kaikkiin kolmeentoista uhkamalliin havaittiin liittyvän myös kyberulottuvuus.
Tietoturvallisuuden suhteen Suomi ei Cederbergin mukaan lähde takamatkasta muihin maihin verrattuna, pikemminkin päinvastoin.
– Meillä on yhteiskunnassa paljon tietoturvallisuuden osaamista, kuten alan aivan huippuyrityksiä maailman.
Cederberg korostaa, että kyseessä on Tämä on koko yhteiskunnan asia, ei vain viranomaisten. Myös yksityinen sektori tarvitaan mukaan.
lehti 