Tamperelaiset harrastajateatterit miettivät tänään kulttuurikahvila Hertassa, millaista on tehdä teatteria Tampereella. Keskusteluissa noussee esille ennen kaikkea pienten harrastajaryhmien keskinäinen yhteistyö.
Tampereelle perustettiin pari vuotta sitten harrastajateatteriyhdistys. Sen puheenjohtaja Suvi Salmi toteaa, että harrastajateatterien ongelmat liittyvät rahoituksen vähyyteen.
– Yhdistyksen perustajat ajattelivat, että yhdistys voisi olla jäsenilleen avuksi vaikkapa siten, että haetaan yhdessä apurahoja, kertoo teatterin ja draaman tutkimusta Tampereen yliopistossa opiskeleva Salmi. Hän edustaa oman alansa opiskelijoiden omaa Silmänkääntäjä-teatteria.
Kuukauden teatteri -esittelyjä
Yhdistyksen ensimmäinen näyttävämpi yhteisesiintyminen oli harrastajateatterifestivaali vuonna 2010. Festivaali aiotaan järjestää seuraavan kerran ensi syksynä.
Tänä vuonna yhdistys on järjestänyt teatterituottamiseen pureutuvan työpajan. Ensi vuonna on luvassa toiminnallisempi työpaja näyttelijöille.
Työpajojen kautta eri harrastajateatterien väki tutustuu toisiinsa. Heidän on silloin helpompi käydä avustamassa toistensa näytöksissä, sillä toisinaan harrastajateattereissa on puutetta myös tekijöistä.
Jatkossa yhdistys aikoo Salmen mukaan kehittää yhteistyötä muun muassa markkinoinnissa. Yhdistyksen nettisivut aiotaan ottaa tehokkaampaan käyttöön. Luvassa on kuukauden teatteri -esittelyjä.
Teatterin teko on rankkaa
Puoliksi ammattilaisvoimin, puoliksi harrastajamiehityksellä pyörivän Pispalan teatterin puuhanainen Sirkku Veilahti sanoo, että teatterin tekeminen on rankkaa puuhaa.
– Markkinointi ja yleisön löytäminen, hän luettelee pikkuteatterin pullonkauloja. Hän sanoo, että teatterin tekeminen tiukoissa taloudellisissa raameissa ja vähällä väellä ”vaatii paloa”.
Tuki on siis tarpeen. Veilahti toivookin, että teatterin yhteistyö tiivistyy. Hän haaveilee yhtenäisestä ja voimakkaasta harrastajateatterien kentästä.
Harrastajateatteriyhdistyksen kautta voisi Veilahden mielestä esimerkiksi aikatauluttaa harrastajateatterien ensi-iltoja niin, että päällekkäisyyksiltä vältyttäisiin.
Pispalan teatterissa valmistuu seuraavaksi ensi-iltaan Aleksis Kiven Selman juonet.
Monimuotoinen harrastajakenttä
Harrastajien yhdistyksellä on yhdeksän teatteriyhdistystä jäsenenä. Ne ovat Hervannan lähiöteatteri, Legioonateatteri, Pispalan Teatteri, Silmänkääntäjä, Tampereen Nuori Teatteri, Teatteri Tapio, Teatteri Unda, Teatteriyhdistys Eliisa ja Tukkateatteriyhdistys.
Harrastajateatterien kenttä on hyvin monimuotoinen. Esimerkiksi Legioonateatterissa näytelmistä osa syntyy työpajoissa, joihin otetaan työtukiharjoitteluun oikeutettuja työttömiä nuoria. Sosiaalisesta aspektista huolimatta teatterilla on selkeät taiteelliset tavoitteet.
Hyviä tuloksia onkin tullut. Huomiota osakseen on saanut muun muassa syksyisen työpajan esitys Depressio Moderata, jossa paneudutaan masennukseen.
Ajankohtainen aihe, masennus, sopii Timo Seppälän mukaan Legioonateatterille, sillä hänestä teatterin yksi alkuperäinen tehtävä on juuri kommentoida ympäröivää todellisuutta.
– Toisaalta teatteri on niin monipuolinen asia, ettei voida sanoa että meidän täytyy tehdä juuri sellaista tai tällaista teatteria.
Omaehtoista ja oman näköistä
Tampereen Ylioppilasteatterilla on jo pitkät perinteet. Taloudellisesti se elämä on kuitenkin jatkuvasti tiukkaa.
Teatteritila jo sinällään on teatterin taiteelliseen johtoon kuuluvan Juhani Valkaman mukaan niin kallis, että avustusrahojen lisäksi vuokrarahoja pitää kerätä monenlaisella oheistoiminnalla.
Tiukan talouden ja vilkkaasti vaihtuvan jäsenistön luomassa toimintaympäristössä yo-teatteri pyrkii Valkaman mukaan tekemään laadukasta, omaehtoista ja oman näköistä teatteria.
– Koska olemme voittoa tuottamaton teatteri, meillä ei ole taloudellista pakkoa. Vapaudesta on seurannut Valkaman mukaan vähän tavanomaista rohkeampaa teatteria.
Valkama, Seppälä ja Veilahti ovat mukana Hertan harrastajateatteri-illassa Tampereella tänään 14.12. klo 18 alkaen.
lehti 