Työsuojeluvalvonta painottuu jatkossa entistä enemmän harmaan talouden torjuntaan. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston ylijohtajan Leo Suomaan mukaan työ on ennen muuta työsuhdesäännösten valvontaa sekä viranomais- ja kolmikantayhteistyötä.
– Harmaa talous on muuten laillista yritystoimintaa, mutta siinä jätetään maksamatta lakisääteisiä maksuja ja veroja, Suomaa letkautti ministeriön seminaarissa Helsingissä tiistaina.
Hän muistutti, että harmaa talous vie valtiolta ja kunnilta verotuloja, rehellisiltä työnantajilta tilaukset ja työntekijöiltä työpaikat.
Kenttätyön valvontajohtaja Markku Marjamäen mukaan työsuojeluosasto valvoo, että työnteossa käytetään vain sellaista työvoimaa, jolla on työnteko-oikeus Suomessa.
– Valvomme myös sitä, että työsuhteen ehdot noudattavat lainsäädäntöä ja että alihankkijoina ja työvoiman vuokraajina käytetään sellaisia yrityksiä, jotka huolehtivat yhteiskuntavelvoitteistaan.
Tilaajavastuun laistaminen maksaa
Harmaan talouden torjunta nojaa tällä hetkellä muun muassa tilaajavastuulakiin. Sen toteutumista valvoo koko maassa 12 tarkastajaa.
– Tarkastajat tekivät viime vuonna 900 tarkastusta. Kolmessa viidestä tarkastuskohteesta havaittiin puutteita, Etelä-Suomen aluehallintoviraston johtaja Kaarina Myyri-Partanen kertoi.
Laiminlyöntimaksuja määrättiin noin joka viidennelle tarkastuskohteelle. Maksun suuruus oli keskimäärin viisi tuhatta euroa. Suurin maksu oli 14 000 euroa.
Asiaa selvitellyt työryhmä esittää, että laiminlyöntimaksu olisi jatkossa 15 – 60 000 euroa.
Leo Suomaan mukaan harmaan talouden torjunta työsuojeluvalvonnassa tarkoittaa, että työsuhdesäännösten valvonta korostuu.
– Jos työnantaja ja työntekijä eivät piittaa sopimuksista, me olemme vaikeuksissa. Siksi yhteistyö viranomaisten ja työmarkkinajärjestöjen kanssa on välttämätöntä.
uutiskirje 
