Tulevaisuudestaan huolissaan olevissa päiväkodeissa jännitetään tietoa sosiaaliviraston johtoryhmän torstaina pitämästä kokouksesta. Johtoryhmän tarkoituksena oli kartoittaa mitä sosiaalilautakunnan tiistainen päätös vähentää ostopalvelusopimuksen tekemistä yksityisten päiväkotien kanssa kunkin kohdalla tarkoittaa.
Uhattuina olevat ostopalvelupäiväkodit, joista useat ovat järjestöjen omistamia, ovat yksityisiä päiväkoteja, joilta kaupunki ostaa niiden päiväkotitoiminnan ja päiväkotimaksut ovat kunnallisia. Tällä hetkellä Helsingissä toimii yli kaksikymmentä yksityistä päiväkotia. Ostopalvelujen piiriin kuuluu Mannerheimin lastensuojeluliiton päiväkoteja, Steiner-päiväkoteja, Montessori-päiväkoteja, kielikylpypäiväkoteja, venäjänkielinen päiväkoti ja aivan tavallisia yksityisiä päiväkoteja. Niissä on hoidossa noin 500 lasta.
Sosiaaliviraston ajaman ostopalvelujen alasajon lähtökohtana on näkemys, jonka mukaan yksityisen hoidon tuella avustettava yksityinen päivähoito takaa parhaiten perheiden valinnanvapauden ja mahdollisuuden kunnallisesta peruspäivähoidosta poikkeaviin palveluihin.
Yksityisen hoidon tuella päivähoito-maksut nousisivat, eikä monille pienituloisilla olisi varaa niihin.
Sosiaalilautakunnassa näkemys siunattiin mahdollisimman niukalla enemmistöllä. Lautakunnan 6-5 äänin tekemä päätös vähentää ostopalvelusopimuksen tekemistä yksityisten päiväkotien kanssa johtaa vähemmistön mielestä taloudellisiin vaikeuksiin lasta niissä pitäneissä pienituloisissa perheissä.
Näin tulee tapahtumaan niiden yksityisten päiväkotien kohdalla, joille kaupunki ei tarjoa kunnallistamisen mahdollisuutta niiden joutuessa turvautumaan kalliimmaksi käyvään yksityisen hoidon tuella avustettuun päivähoitoon. Vielä ei ole tiedossa mille päiväkodeille kaupunki tulee tarjoamaan mahdollisuutta siirtyä kunnalliseksi toimijaksi.
Lastenpaikassa ollaan valmiita kunnalliseksi
Epätietoisuudessa eletään muun muassa ostopalvelupäiväkotina toimivassa Pakilan Lastenpaikassa.
Päiväkodin johtaja Seppo Bruunin mukaan Lastenpaikassa ollaan valmiita siirtymään kunnalliseksi päiväkodiksi. Sieltä onkin lähetetty sosiaalivirastoon jo marraskuussa ostopalvelujen hintatarjous. Vastausta ei vielä olla saatu. Bruunin mukaan toiveet ovat kuitenkin korkealla siitä, että Lastenpaikka pääsisi kunnallistettavien päiväkotien joukkoon.
– Päiväkotimme puolesta käytiin viime vuonna ostopalvelupäiväkotien alasajohankkeen tultua tietoon mahtava kampanja. Uskon sen sanoman menneen perille, sanoo Bruun.
Bruun uskoo viraston myös ottavan päätöksiä tehdessään huomioon tilastot, jotka kertovat lasten päivähoitotarpeen olevan Pohjois-Helsingissä suorastaan huutavan.
Loukkaus tasa-arvoa kohtaan
Bruunilla ei ole mitään sitä vastaan, että Lastenpaikka kunnallistetaan, mutta sitä ei haluta yksityisen hoidon tuella avustetuksi.
– Syy tähän on selvä. Yksityisen hoidon tuella päivähoitomaksut nousisivat, eikä monille pienituloisilla olisi varaa niihin.
Lautakunta päätti korottaa yksityisen hoidon tuen yli 3-vuotiaiden lasten päiväkotihoidon hoitorahan korotuksena maksettavaa Helsinki-lisää 40 eurolla ja yksityisen hoidon tuen hoitolisän korotuksena maksettavaa Helsinki-lisää 60 eurolla eloluun alusta asti.
Lisäys siis korvaa vain pienen osan perheille muutoksesta aiheutuvasta kustannuslisästä.
Yksityisen tuen linjalle lähteminen onkin Seppo Bruunin mielestä loukkaus tasa-arvoa kohtaan.
– Muutosta sanotaan palvelun parantamiseksi. Ei se sitä ole. Kunnallisen päivähoidon tarjonnan lisääminen on palvelun parantamista.
Sohvilassa halutaan jatkaa nykymalliin
Käpylässä toimivan Mannerheimin Lastensuojeluliiton päiväkoti Sohvilan johtaja Aila Holopaisen mukaan eivät edes hänen yhyttämänsä oikeusoppineet ole saaneet tolkkua sosiaalilautakunnan päätöksestä.
– Emme olekaan nyt voineet tehdä muuta kuin odottaa tietoa, siitä onko päiväkotimme kohtalona kunnallistaminen, kilpailuttaminen vai ostopalvelusopimuksen määräaikainen jatkaminen.
Holopaisen mukaan Sohvilan henkilökunta ja lasten aktiiviset vanhemmat ovat olleet hyvin tyytyväisiä jo vuodesta 1985 alkaneeseen ostopalvelusopimukseen ja toivovat sen jatkuvan.
Kunnallistaminen on Holopaisen mukaan toiseksi paras vaihtoehto.
– Yksityisen hoidon tuella toimiminen ei meidän tapauksessa ole mahdollista, vaikka tuet nousevatkin. Asiakaskunnastamme ei moni pystyisi jatkamaan, koska hoitomaksut nousisivat niin paljon.
lehti 